Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Koiraa ei ole karvoihin katsominen eikä kirjaa kannata tuomita kantensa perusteella, mutta Lemmikkieläinten hautausmaan kansi on kieltämättä epäonnistuneimpia aikoihin. Tavanomaisissa valaistusolosuhteissa kannen tummansininen teksti ei erotu kannen tummansinivioletista taustasta juuri ollenkaan. Kansi ei yksinkertaisesti houkuttele lukemaan millään tavalla, mikä on sääli, sillä tämä novellikokoelma on lukemisen arvoinen.
Kirjassa on seitsemän novellia, joista jokainen viittaa johonkin tunnettuun teokseen. Ensimmäinen, ”Verisiteet”, sisältää kokoelman nimen mukaisen viittauksen Stephen Kingiin ja Ramonesiin. ”Valon neito” pyörii Lucianpäivän vieton ympärillä, ”Kullervon kirous” kierrättää Kalevalasta tuttua tarinaa. Osa näistä on selkeästi yhteydessä viittauskohteeseensa, mutta grillikioskille sijoittuva ”Viktor Kurja” yhdistyy Victor Hugon Kurjiin viitteellisemmin. ”Yskä” mainitsee Siepparin ruispellossa vähän ohimennen.
Tarinoissa on monenlaisia elementtejä. Niistä löytyy ajankohtaista yhteiskunnallista näkökulmaa, fantasian ja maagisen realismin elementtejä ja ihan yleistä nuorten elämää. Jo aloitusnovellissa ”Verisiteet” on tavallaan arkiset puitteet, mutta sopivan outoja yksityiskohtia, jotka häiritsevät ja herättävät kiinnostusta.
Heidi Korkiakankaan novellit eivät veny liian pitkiksi, vaan ovat hyvin napakan mittaisia. Parin kohdalla olisin toivonut tarinan jatkuvan vähän pidemmälle, yksikään ei sen sijaan tuntunut liian pitkältä. Tällainen lukijalle nälän jättävä tapa kirjoittaa on oikea ratkaisu. Klassikkoviittaukset ovat hyvää, melko suoraviivaista intertekstuaalisuutta, ja niitä avataan jokaisen novellin perästä löytyvässä infolaatikossa. Tässä kohden on ajateltu nuorempia lukijoita, joille viittaukset eivät ole tuttuja. Hyvä niin.
Lemmikkieläinten hautausmaa on Aatu Sorsa -sarjasta tutun Korkiakankaan ensimmäinen novellikokoelma ja ensimmäinen julkaistu teos sarjan ulkopuolelta. Novellit herättävät kyllä mielenkiintoa Aatu Sorsa -kirjoja kohtaan ja mieluusti kyllä lukisin toisenkin kokoelmallisen Korkiakankaan novelleja.
