Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Reformaatio eli uskonpuhdistus mursi keskiaikaisen eurooppalaisen yhtenäiskulttuurin. Tähän vaikutti monien sattumien summa: aito uskonnollinen etsintä, valta- ja kirkkopolitiikka, taloudelliset näkökohdat, keskiaikaisen kulttuurin vaihtuminen renessanssiksi sekä aatehistorialliset virtaukset.
Kari Kopperilla on selvät sävelet siitä, miten tutkia reformaatiota, sen sisältöä ja syntyä sekä sitä, miksi Martti Luther kritisoi aikansa katolista kirkkoa, ja miksi hänen sanansa saivat sellaisen vastaanoton kuin saivat. Sitä ennen onkin selitettävä reformaation aatehistoriaa, ja ketkä olivat keskustelun osapuolet, millaisia käsityksiä he edustivat sekä millaiset olivat keskustelun pelisäännöt?
Nämä ongelmat kohtaavat usein reformaatiosta kertovien kirjojen lukijaa. Lutherin teologiasta kiinnostuneen olisi tunnettava hieman reformaation taustaa voidakseen ymmärtää Lutherin teologian sisältöä. Omassa tutkimustyössään Kopperikin on joutunut paneutumaan tarkoin taustoihin: ymmärryksen kannalta on ollut välttämätöntä tutustua muun muassa augustinolaiseen teologiaan, keskiaikaiseen filosofiaan ja renessanssin kulttuuriin.
Luther viimeisteli Augustinuksen ajatukset Paavalin oppiin palaamalla, ja aloitti vallitsevan dogmaattisen perinteen murtamisen sekä teologian palauttamisen uskon pohjalle. Kirkossa 1400- ja 1500-luvun augustinolainen vastavaikutus keskittyi niin sanottuihin Tridentin säädöksiin. Augustinuksen oppi, usko katolisen kirkon vahvistamaan totuuteen on välttämätön, vahvistettiin normiksi hänen omin sanoin: paha ja hyvä ovat sekoittuneet keskenään, ja me elämme sen keskellä.
Lutherista jokaisella oli suhteensa Jumalaan. Näin yksilöllisistä suhteista syntyi monia jumalia, ja tätä saattoi pitää jo maallistumisen alkuna, koska uskonnon yhtenäisyys alkoi hajota. Uskonnosta tuli riitojen aihe, jolta maallista yhteiskuntaa oli suojeltava, jotta se ei häiritsisi yhteiskuntaa omine lakeineen. Maallistuminen on tätä poliittisesti: teologisesti se on muuta: Jumalasta piittaamaton asenne. Tällaisen ajattelun mukaan ei siis ole yhtä Jumalaa (ymmärrykselle), eikä vain yhtä maallistumisen merkitystä.
Harvoin lukee niin perinpohjaista ja samalla kiinnostavaa tutkimusta reformaation aatehistoriasta kuin tämä Kari Kopperin kirja. Suosittelen kirjaa lämpimästi kaikille, jotka haluavat tietää enemmän uskonpuhdistuksesta.