Sellasta-kirjan kannessa on neljä valokuvaa Seela Sellasta mustassa paidassa, kujeilemassa ja ilmeilemässä.

Antti Heikkinen: Sellasta : Seela Sellan tarina

Antti Heikkinen on kirjailija minun mieleeni, ollut aina Pihkatapista lähtien. Sen jälkeen kirjoja on putkahtanut tasaiseen tahtiin, niin elämäkertoja kuin romaanejakin. Vaan nyt onkin framilla mitä ihanin kirja: Sellasta : Seela Sellan tarina. Kuka ei voisi olla pitämättä Seela Sellasta! Heikkinen on haastatellut Sellaa ja lisäksi lukemattoman ... Lue koko vinkki »
Amos ja sumupuu -kirjan kannessa Amos ja isoisä kiipeävät tikapuita putkin sumusta rakentuvaan puuhun, varustautuneena otsalampuin ja köysin.

Ilja Karsikas: Amos ja sumupuu

Ilja Karsikas ei tosiaan kaihda vaikeita aiheita kuvakirjoissaan. Yksisarvinen käsitteli vanhemman alkoholismia ja Amos ja sumupuu kuvaa lapsen näkökulmasta isän masennusta. Masennus kuvataan sumupuuna, joka yhtenä yönä on noussut isän työpajaan. Isää ei näy missään. Onneksi Amoksen isoisä on joskus itsekin eksynyt sumupuuhun ja tietää, miten isää ... Lue koko vinkki »
Jokainen-kirjan piirroskannessa on valkoisella taustalla kymmenen erilaista ihmishahmoa, kaikki jollain tapaa liikkeessä, ja paljon erilaisia eläimiä.

Liisa Kallio: Jokainen

Liisa Kallion kuvakirja Jokainen on ihastuttava yleisinhimillinen kirja ihmisyyden monipuolisuudesta. Jo kansikuvassa on iloista riemukkuutta, kun erilaiset ihmishahmot tanssivat siinä vapautuneesti. Kirjassa on vähänlaisesti tekstiä ja se pärjäisi ihan hyvin ilmankin. Se tulee opettaneeksi numerot yhdestä kahdeksaan ja vähän vastakohtia, mutta ... Lue koko vinkki »
Kani nimeltä Paisti -kirjan kannessa on kirjan nimi isoin sinisin kirjaimin ja tekstin lomassa vaaleanpunainen painokuva kanin siluetista.

Kani nimeltä Paisti

Kani nimeltä Paisti on Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Ville Similän esikoisromaani.  Aiemmin hän on kirjoittanut kaksi tietokirjaa. Yhdessä Mervi Vuorelan kanssa kirjoitettu Ultra Bra : Sokeana hetkenä valittiin vuoden 2018 Tieto-Finlandia-palkinnon saajaehdokkaaksi. Raati perusteli valintaansa muun muassa, että teos antaa kokonaiskuvan sekä... Lue koko vinkki »
Löytöperhe-kirjan kannessa on keltaisten orvokkien ja muiden kukkien kehystämä kuva puutalokorttelista ja suolasirottimesta.

Ilona Tuominen: Löytöperhe

Ilona Tuomisen turkulaiseen puutalokortteliin sijoittuvan Kortteli-sarjan kolmannessa osassa pääosassa on Maija Asplund, joka asuu Poppelin korttelissa tyttärensä Iidan kanssa ja elättää itseään kääntäjänä. Hän on tottunut tulemaan toimeen yksin. Iidan isästä tuli ero pian Iidan syntymän jälkeen ja mies on sittemmin menehtynyt. Äiti on mukava, mutt... Lue koko vinkki »
Näkymätön reppu -kirjan kannessa on kuva tytöstä, jonka näkymättömästä repusta pursuaa hurjana pyörteenä kaikenlaisia asioita.

Maria Vilja: Näkymätön reppu

Luin Maria Viljan Villikissareppu-kirjan. Se oli niin hyvä, että sarjaan oli tarpeen perehtyä syvemminkin. Sarjan aloittaa Näkymätön reppu. Se esittelee pienen Rosali-tytön, jolla on aina mukanaan näkymätön reppu. Rosali poimii reppuun kaiken mitä hän näkee ja kuulee, haistaa, maistaa ja tuntee. Kaiken mikä ärsyttää ja mikä saa hymyilemään. Kai... Lue koko vinkki »
Yksinäisten saarten kartasto -kirjan kannessa pieni punatukkainen tyttö kävelee rantakalliolla. Kannessa on kuvattuna myös tytön leluoranki ja muutama pieni saari.

Maija Hurme: Yksinäisten saarten kartasto

Maija Hurme on kuvittaja, kirjailja ja uutisgraafikko, joka lastenkirjallisuuden ohella työskentelee Ylellä visuaalisena journalistina. Yksinäisten saarten kartasto on Hurmeen debyytti kirjailijana, ensimmäinen täysin oma teos. Kuvakirja kertoo pienestä Pirkosta, jolla on valtavasti tärkeitä kysymyksiä. Äiti ei kuitenkaan jaksa vastailla Pirkon ... Lue koko vinkki »
Aikavuoret-kirjan kannessa on kaksi mustaharmaata kuvaa Matterhornin huipusta, toinen ylhäältä alas ja toinen alhaalta ylös. Kirjan nimi lukee keskellä huippujen välissä. Kannen vasen puoli on harmaa, oikea puoli musta.

Jantso Jokelin: Aikavuoret : Vaelluksia Sveitsin mieleen ja mysteeriin

Sveitsi on maisemiltaan uljas, mutta kieltämättä samalla aika sisäsiisti paikka. Tuskin millään muulla maalla on samanlaista poroporvarillisuuden mainetta kuin kellojaan millintarkasti hiovalla Sveitsillä. Tällainen mielikuva kaipaa hieman pöllyttämistä ja juuri sitä on luvassa Jantso Jokelin elegantissa uutuuskirjassa. Kirjan lähtökohta on aika om... Lue koko vinkki »
Viisi tähteä -kirjan kannessa nuori mies laskeutuu merenrantakalliota köysillä. On ilta ja taivas on jo tähtiä täynnä.

Hanna Kökkö: Viisi tähteä

Hanna Kökön kätköilyaiheinen nuortenkirjasarja on edennyt yhdeksänteen osaansa. Jostain syystä lopetin lukemisen kahdeksanteen, mutta kun tämä yhdeksäs tuli kirjastossa vastaan ja sarjan julkaiseminen näyttää toistaiseksi päättyneen tähän, pitihän tämä viimeiseksi jäänyt osakin sitten lukea. Sarja kertoo Manusta ja Helmistä, jotka tutustuivat yk... Lue koko vinkki »
Yksisarvinen-kirjan kannessa on kuva tytöstä kohtaamassa valtavan punaisen yksisarvisen.

Ilja Karsikas: Yksisarvinen

Moan isä on enimmän osan ajasta aivan ihana, mutta perjantaisin hän lähtee jahtaamaan yksisarvista. Jahdista tullessaan hän haisee pahalta ja äitikin on herkästi vihainen. Moan on vaikea suhtautua tähän erilaiseen isään. Hän haluaisi kivan isän, joka viettää iltaa Moan ja äidin kanssa, hassuttelee ja leikkii. Yksisarvinen on päällisin puolin väh... Lue koko vinkki »
Vain ajan kysymys -kirjan kannessa on violettiin pukuun pukeutunut mies seisomassa kädet levällään selin kameraan. Miehellä on käsissään värikkäitä kortteja, kaksi televisiokameraa kuvaa häntä ja ympärillä on savua ja spottivaloja.

Tuomas Marjamäki: Vain ajan kysymys

Vain ajan kysymys on romaani, kaunokirjallinen teos. Tämä on heti mainittava, koska kirjailija Tuomas Marjamäki voi kirjoittaa lähes mitä tahansa. Häneltä on tullut niin monta tietokirjaa ja jopa lastenkirjoja, mutta tämä on nyt sellainen kirja, jossa ei tarvitse juurikaan faktoja tarkistella. Kirjan päähenkilöt ovat veljekset Visa ja Veli Keino... Lue koko vinkki »
Lahottajat-kirjan kannessa on tummalla taustalla sienirihmastoa, joka muodostaa pari silmää, ja jossa on erilaisia itiöemiä.

Aura Koivisto: Lahottajat

Perinteisen tieteiskirjallisuuden parissa on kirjoja, joissa kirjalliset ansiot jäävät sivuosaan, kun kirja keskittyy esittelemään jotain ideaa. Aura Koiviston Lahottajat on hyvin vahvasti sellainen kirja: tämä on romaani aika nimellisesti. Onhan tässä henkilöitä ja tarinankuljetusta, mutta kirjan ideana on kuvata ihmisten ja sienten välistä vuorov... Lue koko vinkki »
Varjo menneisyydestä -kirjan kannessa on kuva miekkaa pitelevästä parrakkaasta, arpisesta ja pitkähiuksisesta soturista. Taustalla on raunioita täynnä luita.

Petri Hiltunen: Varjo menneisyydestä

Tätä on odotettu! Ensimmäinen Praedor-seikkailu julkaistiin jo 1985 ja nyt 40-vuotisen taipaleen kunniaksi Varjo menneisyydestä sulkee taakseen yhden oven, ja kenties avaa toisen. Ilmassa on siis haikeutta, sillä Varjo menneisyydestä kertoo Ferronin viimeisen seikkailun. Ferron on ollut eräänlainen punainen lanka Petri Hiltusen Praedor-tarinoissa. ... Lue koko vinkki »
Ystäväni vesi -kirjan kannessa on sadetta, lunta, vettä, vesieläimiä, vesikasveja ja kirjan päähenkilö, antropomorfinen vesipisara.

Jenni Erkintalo, Réka Király ja Kirsikka Myllyrinne: Ystäväni vesi

Etana Editionsin lasten tietokirjassa käsitellään vettä. Samassa sarjassa on vuonna 2019 ilmestynyt puita käsittelevä tietokirja. Kirjassa seikkailee pieni pisara, joka johdattaa lukijat vesiystävien äärelle ja tutustuttaa erilaisiin veden ilmenemismuotoihin. Vahvasti kuvakirjavetoisen kustantamon julkaisuksi tämä tietokirja on yllättävänkin teksti... Lue koko vinkki »
Erokuu-kirjan kannessa on sinisellä taustalla sinertävän sävyisiä mansikoita.

Sanni Ylimartimo: Erokuu

Sanni Ylimartimo on 31-vuotias kirjailija Kangasalta. Erokuu on hänen toinen romaaninsa; esikoisteos oli Pimeässä hohtavat tähdet. Ylimartimo kirjoittaa valloittavia nuortenkirjoja nuorille ajankohtaisista ja mielenkiintoisista aiheista. Hän on myös aktiivinen kirjagramissa @varjokirjat-nimimerkillä. Erokuu on koukuttava ja söpö romaani, joka ke... Lue koko vinkki »
Helmisormus kirjekuoressa -kirjan kannessa punaiseen mekkoon ja korkkareihin pukeutunut nainen astelee kirjekuori kädessä kohti järven rannalla olevaa keltaista puutaloa.

Mari Renko: Helmisormus kirjekuoressa

Nurmekseen saapuu Yhdysvalloista odottamaton vieras. Somevaikuttaja ja New Yorkin seurapiireissä liihottava Caroline marssii korkkareissaan Pielisen rannalla olevaan keltaiseen puutaloon ja ensi töikseen tyrmää talon isännän krav maga -taidoillaan maahan. Kunhan alun väärinkäsityksistä päästään yli, käy ilmi, että Caroline on tavallaan sukua talon ... Lue koko vinkki »
Maallisten ilojen puutarha -kirjan kannessa on puolet Hieronymus Boschin Maallisten ilojen puutarha -teoksen ulkokannen maailman kuvasta.

Vesa Haapala: Maallisten ilojen puutarha

Vesa Haapala on halunnut tehdä lyyrisen ekfrasiksen Hieronymus Boschin Maallisten ilojen puutarha -maalauksesta. Ekfrasis on vain hienompi nimitys sille, että taideteos kuvailee jotain toista taideteosta. Tässä tapauksessa runokokolema kertoo siis maalauksesta. Jos jostain maalauksesta haluaa tehdä kokonaisen runokokoelman, Maallisten ilojen puutar... Lue koko vinkki »
Ruusun matka -kirjan kannessa on vehreä puisto, jossa vinttikoira juoksee. Kuvitus on tehty pastelliliiduilla ja ihmishahmot ja puut näyttävät lapsen piirtämiltä.

Marika Maijala: Ruusun matka

Rudolf Koivu -palkinnolla annetaan tunnustusta vuoden parhaille lasten- ja nuortenkirjakuvituksille. Vuonna 2019 palkinto myönnettiin Marika Maijalalle Ruusun matka -kuvakirjasta, joka on Maijalan esikoisteos kirjailijana. Kuvittajana Maijala on vanha tekijä ja saanut Rudolf Koivu -palkinnon jo aikaisemmin, vuonna 2008 ilmestyneen Hannu Mäkelän Vau... Lue koko vinkki »
Irjankirjaimet-kirjan kannessa on violetti piirretty kirjoituskone, jolla on kirjoitettu paperille "Niin kuin näen ikkunan ohitse lentävän linnun ylhäältä päin, näen volkkaristakin vain selän ksoka asun korkealla. Auto menee nopeasti katseeni alta, kääntyy tukkukaupan talon kulmalta nin etten enää näe sitä. En uskalla sanoa ääneen, että en näe sitä enää koskaan. Sehän tarkoittaisi että kuolisin pian."

Irja Sinivaara: Irjankirjaimet

Irjankirjainten otsikot menevät vähän niin kuin aakkosjärjestyksessä ja niihin liittyvät tarinat ovat toinen toistaan kiinnostavampia. Irja Sinivaara kertoo elämästään, mutta ei perinteisen elämäkertamaisesti, vaan niin, että mitä mieleen tulee, muistoja, ajatuksia, mielleyhtymiä. Kun kirjaa lukee, niin sitä pysähtyy monen tarinan kohdalla omiin... Lue koko vinkki »