Terveiseni täältä jostakin -kirjan kannessa on mustavalkoinen valokuva kirjettä kirjoittavasta sotilaasta.

Ilari Taskinen: Terveiseni täältä jostakin : suomalaissotilaiden kirjeenvaihto talvi- ja jatkosodassa

Sen lisäksi, että kirje oli elonmerkki, se oli ihmissuhteiden elämänlanka. Tämä kirjeenvaihdon arkinen puoli on itsestään selvä mutta usein ylenkatsottu sota-ajan kontekstissa, jolloin ihmiset kirjoittivat niinkin äärimmäisestä syystä kuin kertoakseen läheisilleen olevansa elossa. Suomen toisen maailmansodan aikainen armeijan kenttäposti toimit... Lue koko vinkki »
Keskeytysten arkiston kannessa on kermanvaalealla taustalla punaisia vaakasuoria viivoja, joissa on ulokkeita; ikäänkuin arkistokortteja, joiden välissä on välilehtiä.

Pontus Purokuru: Keskeytysten arkisto

Pontus Purokurun uutukaista lähestyin varoen: alla oli Coletten pohdiskeleva Puhdas ja epäpuhdas ja hivenen huolestutti, onko tässäkin luvassa hidasta filosofiaa. Vaan eipä ollut. Keskeytysten arkisto oli yllättävänkin kepeää luettavaa. Teos koostuu isosta läjästä erilaisia lyhyitä tekstejä, monet vain sivun mittaisia katkelmia.  Taustalla on aj... Lue koko vinkki »
Rasituskoeaika-kirjan oranssinkeltaisessa piirroskannessa on suihku, lampun päälle heitetyt sydänbokserit, kierukka, martini, vuoronumeroa pitelevä käsi, tiimalasi ja dinosaurus.

Henna Mäkelin: Rasituskoeaika

Ihana kirja! Niinpä, se tulee heti mieleen, sillä niin kovin tykkäsin. Sain kirjan heti tuoreeltaan ja kun aloin lukea, niin ei hemmetti, mitä verbaalista tykitystä se on – ihan alusta loppuun asti. Ehdin lukea puoleen väliin, kun napsahti äänikirjaversio, joten kuuntelin sen oitis ja Minttu Mustakallion äänellä kirja toimii ymös. Henna Mäkelin ... Lue koko vinkki »
lepatus pilke -runokokoelman kanessa on pienen, läpikuultavan siivekkään hyönteisen kuva.

Raisa Jäntti: lepatus pilke

Raisa Jäntti on kirjoittanut useita mielenkiintoisia ja eri tavoin avautuvia runoteoksia. Yhteistä niille on jonkinasteinen vaikeus: Jäntin runoudessa on kerroksia ja vaikeasti avautuvaa vähäeleisyyttä. Tämä ei ole varsinaisesti moite tai kehu. Uusi kokoelma lepatus pilke ei poikkea linjasta tässä suhteessa. Sanat on aseteltu sivuille taiten. Te... Lue koko vinkki »
Sunfloweria-kirjan kannessa bussi ajaa sinistä taivasta vasten keltaisten peltojen poikki. Kansi muodostaa siis viittauksen Ukrainan lippuun. Yläreunassa on tummalla taustalla kohokuviona auringonkukkia.

Maarit Verronen: Sunfloweria

Sananvapausjärjestö lähettää bussilastillisen väkeä sodan keskelle Sunfloweriaan tapaamaan paikallisia kulttuuri-ihmisiä, järjestelemään yhteistyökuvioita ja hankkimaan tietoa paikallisten hädässä. Sunfloweria on jo pitkään ollut sodassa Greatwrathenian kanssa, eikä matkakaan ole ihan tavanomainen kulttuurivierailu. On odotettavissa, että greatwrat... Lue koko vinkki »
Klaanin vieraana -kirjan kannessa vihreään pukuun pukeutunut keppiä käyttävä nainen katselee veden toisella puolella näkyvää skotlantilaista linnaa.

Kaisa Viitala: Klaanin vieraana

Kuten jo kuluneena talvena lukemani Silja-Elisa Laitosen kirjan yhteydessä (ja ties kuinka monta kertaa sitä aiemmin) mainitsin, eivät historialliset lukuromaanit, joiden keskiössä on vielä rakkaustarina, ole ominta aluettani. Mutta kun luin mediasta yhä uudestaan tästä Kaisa Viitalan uudesta kirjasta, en voinut olla tarttumatta siihen. Vaikka k... Lue koko vinkki »
Semmarit-kirjan kannessa on autiomaan dyyni, jonka harjalla kulkee jono miehiä. Alla näkyy osin läpinäkyvä kuva Semmareista esiintymässä.

Valtteri Mörttinen: Semmarit : 35 ensimmäistä vuotta

Jossain vaiheessa nostimme kädet pystyyn, kun aloimme olla henkisesti niin rikki. Tuli piste, jossa oli pakko sanoa ääneen, että hei, nyt mä en enää pysty. Pahimmillaan on lähdetty kotiin kesken matkan. Ikään kuin sairauslomalle, kun voimat ovat loppuneet. Kaikilla meistä on ollut omat hetkemme. Olemme olleet niin pitkään yhdessä, että olemme ehtin... Lue koko vinkki »
Pikku-Kasa-kirjan kannessa on metsän keskellä pieni lehtikasa, jolla on silmät.

Emilia Erfving: Pikku-Kasa

Emilia Erfvingin Kasa-lastenkirjasarja on edennyt jo kuudenteen osaansa. Se kertoo metsässä olevasta lehtikasasta, jolla on tietoisuus. Kasan luonne muuttuu sen mukaan, mitä se sisältää ja ajoittain se joutuu jopa seikkailuun. Tämänkertaisessa kirjassa Kasan yli menee kevättulva. Se huuhtoo mukaansa paljon asioita, mistä Kasa koostui. Jäljelle j... Lue koko vinkki »
Uusi Etelä-Suomen retkeilyopas 2 -kirjan kannessa on ulkoilija seisomassa hiidenkirnun reunalla.

Raija Hentman: Uusi Etelä-Suomen retkeilyopas 2 : Luontokohteita pääkaupunkiseudulta itään

Suomessa on niin valtavasti erilaisia retkeilykohteita, että niiden kiertämiseen voi sujuvasti käyttää yhden eliniän. Retkikirjailija Raija Hentman on omistautunut Etelä-Suomen ja pääkaupunkiseudun retkeilyreiteille ja antanut tälle työlle parikymmentä vuotta elämästään. Uusi Etelä-Suomen retkeilyopas 2 : Luontokohteita pääkaupunkiseudulta itään on... Lue koko vinkki »
Valkoinen susi -kirjan kannessa on lähikuva suden kasvoista ja silmistä, vanhanaikainen tehdasrakennus, Hitlerin ja Mannerheimin kasvot ja reunoilla liekkejä.

Antti Vihinen: Valkoinen susi

Olen ollut tyytyväisen vaikuttunut Antti Vihisen Vaaran värit -dekkarisarjasta. Kirjoissa on onnistuttu voisi sanoa melkein mahdottomassa tehtävässä: vuosien ja vuosikymmenten takainen menneisyys on sidottu uskottavasti osaksi nykypäivän tapahtumia. Ensimmäinen kirja Punainen prinsessa käsitteli Baader–Meinhof-terroristiryhmää ja toisessa osassa Si... Lue koko vinkki »
Murtumia-kirjan beigessä kannessa on etualalla piirros makaavan tytön päästä sivulta kuvattuna. Taustalla näkyy kaksi ihmishahmoa, oletettavasti mies ja nainen.

Satu Tammela: Murtumia

Pienkustantamojen hyvätkin kirjat menevät helposti ohi silmien. Onneksi on tunnustuspalkintoja, joiden kautta niitä voi bongata. Satu Tammelan esikoisromaani Murtumia sai kunniamaininnan Punni-palkinnossa. Punni nostaa lasten- ja nuortenkirjojen joukosta esille esikoisteoksia ja mielenkiintoisia avauksia, ja tähän Murtumia istuu hienosti. Säerom... Lue koko vinkki »
Pimeät päivät, valkeat yöt -kirjan kannessa on peltomaisema, kuvassa on enimmäkseen taivasta. Kuvan poikki menee pyykkinaru ja taivaalla lentelee pääskyjä.

Paula Nivukoski: Pimeät päivät, valkeat yöt

Pimeät päivät, valkeat yöt, itsenäinen jatko-osa Kerran valo katoaa -teokselle, on Paula Nivukosken neljäs aikuisten romaani.  Nivukosken kauniilla, runollisen aistivoimaisella kielellä Pimeät päivät, valkeat yöt kertoo rankoista kokemuksista ja tunteista. Juuri tuo kieli ja kertomisen tapa auttavat lukemaan tarinaa ”helposti” ja kevyesti, vaikk... Lue koko vinkki »
Tulen tytär -kirjan kannessa on maalaus rähjäisestä naisesta 1850-luvun vaatteissa katselemassa liekeissä roihuavaa kirkkoa.

Marjo Ojalammi: Tulen tytär : Vaasan palon polttava arvoitus

Täytyy heti alkuun myöntää, että tämän Marjo Ojalammin uuden romaanin aihe, Vaasan kaupungin tuhoisa palo vuonna 1852, oli minulle aivan tuntematon asia kirjaan tarttuessani; vain Turun palo oli tuttu jo koulun historiasta. Mutta nyt sitten pääsin ihan uuden aiheen pariin. Romaani kulkee kahdessa aikatasossa: suurin osa kerronnasta sijoittuu suo... Lue koko vinkki »
Jouka Lumisalon ihastumisoppi -kirjan kannessa on kaksi oikeaa kättä, joissa molemmissa on sormus nimettömässä. Lisäksi kannessa on käsien ympärille kietoutuva kukka.

Vehka Kurjenmiekka: Jouka Lumisalon ihastumisoppi

Vehka Kurjenmiekan ihastuttava feelgood-romaani käsittelee uusia alkuja ja taianomaisia mahdollisuuksia. Lukiossa Jouka ja Leinikki seurustelivat. Leinikki oli silloin suosittu ja cool, Jouko taas ujo nörttipoika. Suhde päättyi tylysti Leinikin tekstiviestiin lakkiaispäivänä, eivätkä Jouka ja Leinikki ole sen jälkeen toisiaan tavanneet kymmeneen vu... Lue koko vinkki »
Tekoälyn vallankumous -kirjan kannessa on punavihreä abstrakti kuviointi, joka tuo mieleen puunlehden struktuurin.

Tero Ojanperä: Tekoälyn vallankumous : Käsikirja

Tekoälyllä voi tehdä kaikenlaista hauskaa ja hyödyllistä, mutta miksi meidän tulisi tarttua sen kehittämiseen viipymättä? Tero Ojanperä, teknologiajohtaja ja tekoälyasiantuntija, käsittelee kirjassaan generatiivista tekoälyä ja sen mahdollisuuksia sekä antaa useita syitä siihen, miksi sen hyödyntämiseen on tartuttava viipymättä.   ... Lue koko vinkki »
Taltuta klassikko -kirjan kannessa koululainen lassoaa jalustalla seisovaa Sinuhe Egyptiläistä.

Maria Laakso: Taltuta klassikko!

Aloitin Maria Laakson klassikkosarjaan perehtymisen toisesta osasta, joka pureutui länsimaisen kirjallisuuden historiaan. Nyt on vuorossa sarjan avausosa, joka esittelee perusteellisesti kahdeksan kotimaista klassikkoa. Laakso ei ole lähtenyt haastamaan kaanonia, mutta valikoima on kuitenkin koostettu sillä tavalla modernisti, että kirjailijoist... Lue koko vinkki »
Diiva sohvallani -kirjan kannessa on naisen siluetti, jonka läpi näkyvät Maria Callasin kasvot lähikuvassa. Päällä on kullanvärinen flyygeli, josta lentää nuottipapereita.

Pauliina Vanhatalo: Diiva sohvallani

Pauliina Vanhatalo on kirjoittanut romaanien lisäksi joukon omaelämäkerrallisia teoksia. Diiva sohvallani kuuluu samaan jatkumoon. Kustantamon puolelta tämä on luokiteltu muistelmiksi, mutta ainakin Tampereella kirjastossa on päädytty luokittelemaan Diiva sohvallani romaaniksi. Kirjaan mahtuukin kelpo annos fiktiivistä ainesta: en epäile hetkeäkään... Lue koko vinkki »
Sinua sinua -kirjan kannessa on kuva kadulla seisovasta naishahmosta, jonka pään peittää töherretty sydän.

Petri Tamminen: Sinua sinua

Petri Tamminen kuuluu suosikkeihini. Tarinan voi kertoa jaarittelemattakin. Ei mitään niin rönsyileviä runsassanaisia lauseita, että kun loppuun pääsee, niin ei enää muista, mistä se alkoi. Tamminen on tiivistämisen mestari ja lukiessani joudun kyllä miettimään, että kuinkahan kauan tätä tekstiä on hinkattu, ettei siinä ole mitään liikaa ja silti k... Lue koko vinkki »
Valpuri ja valtaisa vaatekaaos -kirjan kannessa on pieni ruskea tyttö vaatekasan keskellä. Sukkahousut, joilla on silmät, luikertelevat käärmeiden tavoin.

Saara Kekäläinen ja Reetta Niemensivu: Valpuri ja valtaisa vaatekaaos

Saara Kekäläisen kirjoittamat ja Reetta Niemensivun kuvittamat Valpuri-kirjat ovat saaneet paljon kehuja. Tämä sarjan kolmas osa voitti kaikkien aikojen ensimmäisen Limmi-kirjallisuuspalkinnon. Palkinnon arvovaltaa nostaa sen jakoperiaate, sillä liminkalaiset lapset valitsivat voittajan ehdokkaiden joukosta. Kirja on siis ansainnut parhaat mahdolli... Lue koko vinkki »