Äiti Airolan parempi maailma ei ole kirja, jossa Äiti Airola kertoo, miten on kasvattanut lahjakkaita lapsia, jotka niittävät menestystä, jos siis ensimmäisenä tulisi sellainen ajatus mieleen. Kun lukee tämän kirjan, ei kuitenkaan ihmettele yhtään sitä, että perheen lapsista on kehittynyt niin lahjakkaita.
Kirja sijoittuu Kokkolan Ykspihlajaan ja sen asukkaisiin, sen syrjäytyneisiin asukkaisiin, joita Outi Airola luotsaa. Luin kirjaa aivan ahmien ja oli pakko välillä selvittää, missä on Ykspihlaja ja millaisia rakennuksia siellä on. Kun siellä pyöritetään työttömien toimintaa ja mitä kaikkea siellä saadaan aikaiseksi ja mitkä ovat seuraukset. Sitä on kaiken aikaa aivan täpinöissään, että miten mahtavaa. Ykspihlaja on Kokkolan satama-aluetta, missä osa rakennuksista on jo aika lailla huonossa kunnossa. On varsinaista herkkua lukea siitä, miten vanhoja rakennuksia pelastetaan ja yhdessä kunnostetaan ja annetaan niille uusi elämä vuokraamalla tiloja.
Työttömien kanssa olemme tehneet ison pintaremontin 2500 neliön kouluun. Homma jatkuu, mutta suurimmat putki- ja sähköviat on korjattu, jotta käyttökiellossa oleva keittio toimii. Noin kolmella tuhannella eurolla saimme pystyyn laitoskeittiön uuneineen, helloineen ja kylmiöineen. Viime viikolla saimme vielä hymynaaman terveystarkastajalta….
Monilla on sellainen mielipide, että työttömät ovat luusereita ja he eivät osaa mitään. Outi Airola on antanut heille työtoimintaa. Jos ei ole töitä, niin kun on siellä muiden työttömien kanssa yhdessä, niin jokainen osaa jotain ja siihen on annettu mahdollisuus. Työ on monelle niin iso osa elämää, ja se, että tuntee olevansa hyödyksi.
Tätä kirjaa lukiessa tuli monta kertaa ihan pala kurkkuun, kun ymmärsi, miten mittavaa työtä sitä siellä tehdään. Huolehditaan ihmisistä ja näytetään, että jokainen on jollain lailla merkityksellinen.
Outi Airolan oma elämä on kohdannut kolhuja. Siitä on koskettavaa lukea ja sitten siitä, kuinka hän on kääntänyt asiat niin, että voisi auttaa muita. Miten sitä toivoisi, että Äiti Airolan lailla toimivia ihmisiä olisi enemmän. Jos minusta tuntuu näin, niin en kyllä ole lajissani ainoa, sillä Airola sai keväällä 2025 Keski-Pohjanmaan kulttuurirahaston palkinnon paremman elämän rakentamisesta.
Tämä kirja sopii ihan kaikille – niin kuin aina suosittelenkin, mutta miten oli avartava ja sellainen lämminhenkinen, josta jää pitkäksi aikaa niin syleilevä olo.








