Pertti J. Rosila: Arkadianmäen kirstunvartija

Osta kirja itsellesi

Eduskunnan entinen talouspäällikkö Pertti J. Rosila nostaa kirjaansa Arkadianmäen kirstunvartija uraltaan mieleenjääneitä tapahtumia eduskunnan rahankäytöstä ja -käyttäjistä. Monenlaista porskuttajaa laidasta laitaan kolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu.

Hyvin elävöityvät meille päivittäiset poliitikkotutut Rosilan kuvauksissa ja jo muodostuneet mielikuvat sen kuin vahvistuvat: Niinistö oli pihi, siis meidän veronmaksajain puolelle; Uosukainen vähemmän pihi ja kova kaukomatkakuume aina päällä isoine delegaatioineen; Lipponen sen kuin murahteli ja viis välitti lehtimiesten tutkivasta journalismista. Eli siinä missä Uosukainen käski talouspäällikköä olemaan tarkka, ettei lööppikamaa päässyt laskuista ja laskutuksista syntymään, Lipponen toimi päinvastoin helpottaakseen journalistien töitä:

Laittakaa kaikki vastaavat laskut tositemappeihin päällimmäisiksi, jotta lehtimiehet löytävät ne helpommin.

Pääsihteeri Seppo Tiitinen oli vallan mahdoton rahantuhlari ja oopperanystävänä ja hallinnon jäsenenä pani eduskunnan sponsoroimaan monin juhlin oopperalaitosta. Tiitiseen muuten hermostui Niinistökin ja halusi laittaa miehen tekemään myös kunnon töitä, eikä vain turhanpanttina istumaan eduskunnan istunnoissa.

Ruohonen-Lerner oli vihonviimeinen asiakas eduskunnan tilitoimistossa, vetämässä kaiken mahdollisen rahan itselleen, kuulumattomatkin. Rehula uutena kansanedustajana ihmetellessä, miksei Esko Aho tervehdi, pääsee Rosila lohduttamaan, että sama vika on Tuomiojassakin. Monta muutakin vastaavaa pientä juorunpoikasta pomppaa lukijan silmille ihmeteltäviksi siinä missä isojakin asioita: Ykkösenä Feiringin kassakaappikavallukset, toistakymmentä vuotta jatkuneet rahankätkemiset kassakaappiin eteenpäin tilittämättömistä edustajien veronpidätyksistä; pienempinä pahoina Bärlundin raharötöstelyt Perussuomalaisissa, urheilukerhon rahojen häviämiset Thaimaanreissuihin.

Varsinainen leikkaus Suomen kansasta sen edustajien välityksellä välittyy Rosilan kirjasta: sortin sakki siellä on hääräillyt ja hääräilee lähemmäs tuhannen ihmisen työpaikalla hyvine ja huonoine tyyppeineen. Heinäluoma kaksinaamoineen, Mari Lohjala pyyteettömimpänä, lähes pyhänä tyyppinä. Yksi kummallisimmista ilmiöistä olivat Sulo Suti Aittoniemen yksihenkisen Alkiolaisen keskustaryhmän ryhmäkokousshowt ynnä muut.

Rento ja tärkeilemätön. Siinä arvosana tälle kirjalle ja sen tekijälle. Lokoisa.

hikkaj

SARVilainen - myös lukiessa. Opettaja - ollut. Kieli kaikki kaikessa - suomen kieli. Ei oo Kilven voittanutta - Volterin eikä Eevankaan. Kotiblogipottu. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.