Ritva-Elina Pylväs: Aunuksen pääskyset

Aunuksen pääskyset

Osta kirja itsellesi

(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)

”Viena, Inkeri ja Aunus kuuluvat Suomeen.”

Sinne! Taistelemaan lähtee parikymppinen Saimi, jo toiseen sotaansa. Heimoveljet bolsevikkikurimuksesta vapauttamaan Aunuksen Vapaaehtoisen Armeijan, AVA:n riveissä. Vuosiluvuksi merkitään 1919.

Siinä vasta isänmaallinen tyttö!” oli komppanian päällikkökin kehunut kun Saimi haavoittumisen jälkeen palasi takaisin rintamalle edellisessä sotakahinassa.

Rohkein ja huimapäisin kaikista Saimi on jo nuorena tyttönä myös siinä mäkihyppykuvauksessa, jolla Ritva-Elina Pylväs (s. 1952, Kolari) Aunuksen pääskyset -romaaninsa aloittaa. Ei tätä tyttöä pidättele mikään – turha siinä on äidin vastustella sotaanlähtöä, jonka isä vihjaillen hyväksyy. Myös Aarne-veli lähtee taistoon mukaan. Pelko on sitä vastoin jätettävä kotiin, sillä ei rintamalla käyttöä ole.

Jeanne d’Arc tässä meillä? Samaa ikäluokkaakin. No, ei nyt sentään. Sanitääriksi, haavoittuneiden hoitajaksi päätyy Saimi, etujoukkoihin kyllä.

Saimi näkee monenlaista kohtaloa Aunuksen-retkellään: näki kylänraitilla viiltävän tuskallisen näyn, kun näki pikkupojan, joka mummonsa kanssa yritti työntää kotiin kelkkaa, jossa maata retkotti ammuttu äiti. Näki monta muutakin oman ja vihollisen kohtaloa. Kun näkee ja kokee paljon, pehmenee, muttei sentään aate muutu, eikä vihollisen kohtalo liikuta: – Punikkien kuului saada ansionsa mukaan.

Onneksi Aunuksen pääskysiä, onnenlintuja, on pehmentämässä hento rakkaus tai ainakin romanssinpoikanen Saimin ja vänrikin välillä. Tosin ei lemmentuskakaan kipuilematta päästä.

Ritva-Elina Pylväs kirjoittaa sujuvaa proosaa, fiktiota, jossa on todellinen tausta. Kyllä ne AVA:n valkojoukot sinne Itä-Karjalaan rynnivät, vaikka vastaanottajat heitä karttoivatkin. Miksi karttoivat? Todellisista syistä ja monista muista itärajan takana tapahtuneista asioista vuosina 1918–1938 voi lukea juuri ilmestyneestä Maria Lähteenmäen tutkimuksesta Punapakolaiset : Suomalaisnaisten elämä ja kohtalo Neuvosto-Karjalassa (Gaudeamus 2022).

Ihan oikeasta realistisesta elämästä Aunuksessa, on kirjoittanut siellä asunut, sinne Amerikasta varta vasten vanhempiensa mukana tullut Vieno Zlopina muistelmissaan Heidän ihanteensa murskattiin.

Yhtä huonosti kävi molemmille tyttärille niin Pylvään todellisentuntuisessa mielikuvituskertomuksesssa kuin Zlopinan todellisessa tarinassa. Liian kova ja raakalaismainen oli vastus – Ukrainan kohtelusta päätellen on vieläkin.

hikkaj

SUOMEN ARVOSTELIJAIN LIITON eli SARVin JÄSEN ilman sarvia ja hampaita - myös lukiessa. Opettaja - ollut. Kieli kaikki kaikessa - suomen kieli. Ei Kilven voittanutta - Volterin eikä Eevankaan. Kotiblogipottu. Kaikki vinkit »

Tilaa Kirjavinkit sähköpostiisi

Haluatko saada edellisen viikon kirjavinkit suoraan sähköpostiisi joka maanantai? Tilaa uutiskirjeemme tästä ja liity listan 1 261 tilaajan joukkoon! Jos haluat tietoa uusista vinkeistä nopeammin, tilaa Telegram-kanavamme!

Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa. Kirjavinkit.fi:n rekisteriseloste.

Aikaisempia kirjavinkkejä

Ladataan lisää luettavaa...