Anne Sexton: Elä tai kuole : Valitut runot

Osta kirja itsellesi

Amerikkalainen Anne Sexton (1928-1974) oli yksi ikäpolvensa ja miksei myöhempienkin aikojen suosituimpia ja luetuimpia runoilijoita maassaan. Suomessa hän on tullut tunnetuksi melko vähän; yleensä häntä on pidetty vain Sylvia Plathin ystävänä, mikä sekin vaikuttaa ainakin Plathin päiväkirjojen ja kirjeiden valossa vähän liioitellulta. Naiset toki tapasivat ja tutustuivat kirjoittajakursseilla, mutta mitä ilmeisemmin tästä ei syntynyt sen pidempää ystävyyssuhdetta.

Yhteistä heille kuitenkin oli päätyminen itsemurhaan; kuten Sextonin runojen suomentaja teoksensa esipuheessa sanoo, Sexton ”päätti lähes elämänpituisen flirttailunsa mielisairauden, runouden ja kuoleman kanssa.” Flirttailulla kuoleman kanssa voidaan tässä yhteydessä tarkoittaa vaikkapa runoilijan lukuisia itsemurhayrityksiä, mutta tätä aihetta hän käsittelee myös runoissaan paljon eksplisiitimmin kuin esimerkiksi Plath, samoin lukuisia terapioitaan ja terapeuttejaan, joista hän jonkun noin sivumennen sanoen onnistui viettelemäänkin.

Sextonin runous on myös monella muulla tapaa eksplisiittistä. Se puhuu suoraan asioista, jotka vielä 1960- ja 1970-lukujen Yhdysvalloissa olivat tabuja, ja seksuaalisuus on niistä varmaan ykkönen. Vielä nytkin monet hänet runoistaan tuntuvat hätkähdyttäviltä. Runoilija ei säästele myöskään läheisiään: osansa saavat niin äiti, isoäiti kuin tyttäretkin, viimeksimainitut nyt sentään suhteellisen ystävällisessä mielessä.

Sextonin laajasta tuotannosta on Elä tai kuole -kirjaan siis suomennettu vain osa, mutta paljon runoja tässäkin on. On ymmärrettävää, että alkutuotannon mitalliset ja loppusoinnulliset runot on jätetty kääntämättä. Sextonin runoudessa on myös paljon muuta, joka ei mitenkään taivu toiselle kielelle, mutta Anni Sumarin käännös on mielestäni oikein onnistunut, ja koko kirjaprojekti tärkeä kulttuuriteko. Toivoa vain sopii, että sille on riittänyt lukijoita, Sextonin tyyli ja runojen aihepiiri eivät hevillä vanhene. Tämä koskee esimerkiksi nimikokoelman runoa Kuolemantoive, joka sisältää runoilijansa varmaankin tunnetuimmat säkeet:

”Mutta itsemurhilla on oma erityinen kielensä.
Kuin kirvesmiehet ne haluavat tietää millä työkaluilla.
Ne eivät milloinkaan kysy miksi pitäisi rakentaa.”

Tuija

Olen Tuija ja olen suhtautunut intohimoisesti kirjoihin ja lukemiseen jo yli 50 vuoden ajan. Myös työni on kirjojen parissa puurtamista, sillä toimin tietopalveluneuvojana Tampereen yliopiston kirjastossa. Luen mieluiten kaikkea laatukirjallisuutta dekkareita ja tyttökirjoja unohtamatta. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.