Minna Canth: Hanna

Osta kirja itsellesi

  • hieman: vähän
  • tuijottaa: katsoa pitkään ja suoraan
  • valvoa: (tässä) olla hereillä
  • kutoa: neuloa; tehdä vaatteita langasta puikkojen avulla

Luen vuonna 1886 ilmestyneen Canthin Hanna-kertomusta, sen 84-sivuista lyhennelmää, jonka on muokannut ja muotouttanut uusiksi Tiia-Maria Tuominen. Nuo viitteet ovat ensimmäisen sivun alareunassa selvennykseksi.

Lisäksi jokaisen luvun jälkeen on liuta kysymyksiä luetusta, miten on ymmärtänyt lukemaansa.

Kyseessä on siis helpotettua suomenkieltä kieltä oppiville, kieltä uutena käyttäville. Hanna luokitellaan helpoimpaan eli A-tasoon, noin 800 erilaista sanaa sisältävään kirjaan. Anna-Liisa ja Köyhää kansaa ovat myös luettavissa tässä Finnish Easy Reading -sarjassa; ne ovat B-tason muunnelmia, noin 1200 sanaisina.

Tietysti me kirjakonkarit, niin sanotut melkein kaiken lukeneet, emme näistä kirjoista paljon kostu, mutta näiden avulla voi joku päästä luiskahtamaan aidon ja alkuperäisen suomalaisen klassikkokirjallisuuden pariin. Vaativimmasta eli C-tason, 1800-sanaisesta, kategoriasta löytyvät Linnankoski ja Jotuni.

Nämä eivät ole kuitenkaan varsinaisesti selkokielisiä kirjoja, vaikka ovatkin mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Muuten: Minna Canthin aidon selko-Agneksen voi lukea Tuija Takalan tekemänä tästä.

Sarjan kirjat ovat virkistäviä sisällön kertauksia meille, jotka olemme jo unohtaneet alkuperäiskirjojen idean. Hannakin nyt taas vähän aikaa kirkkaana mielessä perhe-elämän pyörteissään.

hikkaj

SARVilainen - myös lukiessa. Opettaja - ollut. Kieli kaikki kaikessa - suomen kieli. Ei oo Kilven voittanutta - Volterin eikä Eevankaan. Kotiblogipottu. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.