Anna-Leena Härkönen: Häräntappoase

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Teini-ikä on aikaa, johon sopivat hyvin kapiteelikirjaimilla kirjoitetut sanat. Silloin muilla ihmisillä on taipumus olla VAIKEITA, vaikka asiat olisivatkin periaatteessa ihan yksinkertaisia. Niin kuin nyt uskoa, että kuusitoistavuotiaana mies jo tietää, mitä haluaa.

Kertojaminä Allu pakotetaan heinätöihin maalle kuukaudeksi. Syystäkin suhtautuminen syrjäkylään ja sen ihmisiin on aluksi vihastunutta ja kärsimätöntä, mutta havainnot ovat myös tarkkoja ja lopulta arvostaviakin. Tarina on samaa vanhaa rakkaustarinaa, mutta kirjallinen ilmaisumuoto antaa sille uutta verevyyttä.

Häräntappoase on nuortenkirja, mutta en tiedä, olisinko nauranut sille niin paljon kuin nyt nauroin, jos olisin sen nuorempana lukenut. Nyt en voi kuin ihmetellä, miten me yläasteella osasimme käyttäytyä soidinmenoissamme JUST niin kuin kirjassa kyseinen käyttäytyminen kuvaillaan. Roskiksen luona tapahtuvia neuvotteluita myöten.

6 kommenttia

  1. Tämä kuuluu henkilökohtaisiin klassikoihin. Ihmis- ja tilannekuvaus on niin osuvaa. Pitäisi olla kova, vaikka sisimmässään olisi kuinka herkkä.

    Täytyy myös antaa tunnustus Anna-Leena Härköselle. Ei ole helppo kirjoittaa ainakaan alle parikymppisenä toisen sukupuolen näkökulmasta ja varsinkaan esikoisteosta.

  2. Hyvä oli kirja pidin kovasti. Itseäni kuitenkin jäi vaivaamaan kirjan loppu, sillä se tapahtui varsin nopeasti ja töksähtäen, kun ei saanut tietää sitä, että näkevätkö Allu ja Kerttu enää uudelleen…

  3. Itse pidin kyseisestä kirjasta. Oli hyvä kun se kertoi nuoruudesta ja hyvin silloin tehdyistä hölmöyksistä.

  4. Lukiessani kirjaa olin Allun ikäinen ja ihmettelin koko ajan kelle nuorelle tällaista oikeasti tapahtuu. Tällaista en itse ole kokenut, joten samastuminen ei onnistunut.

  5. luin sen just äikän lukukirjana ja tähä mennes paras kirja ikinä ;D

  6. Luin äikän lukukirjana , aivan yliarvostettu , huono kirja . En siis todellakaan pitänyt . Vaikka itsekin kirjoitan kaikki mun tarinat puhekielellä , en voinu täs kirjas vaan sietää sitä. Ja päähenkilö oli ylimielinen ja henkilöt jotenkin stereotyyppisiä. ö_ö

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *