Marjo Näkki: Hepoa Tallinnaan

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Alaotsikoltaan Kaksi vuotta kirjeenvaihtajana. Ensimmäinen komennus kirjeenvaihtajaksi, tai oikeastaan tarjous. Suureksi yllätyksekseen toimittaja vastasi myöntävästi ja siinä sitä ollaan: matkalla STT:n Tallinnan kirjeenvaihtajaksi, aivan kylmiltään. Nuori nainen, joka ei tiedän maan historiasta paljoakaan, ei osaa kieltä ja joka aina unelmoi sotakirjeenvaihtajan jännittävistä raporteista suoraan pommitusten keskeltä. Kotimaan rikostoimittajan mukavasta asemasta suureen (tai pieneen) tuntemattomaan.

Kuvaus kirjeenvaihtajan asettumisesta Tallinnaan on riehakas, hauska ja hiukan kriiittinenkin — mukana saattaa olla myös pieni aavistus satiiria, tämän saa lukija itse päättää. Näkki kertoo kirjassaan muun muassa viron opiskelusta, törmäämisestä byrokratiaan, poliittisista kommelluksistaan sekä yleensä elämästään Tallinnassa. Hän kertoo myös tapaamistaan julkkiksista, politiikoista sekä tavallisista ihmisistä, kaikkia vapaasti ja rätväkästi kommentoiden.

Aina ei voi olla varma, lukeeko viihderomaania sinkun toilailuista erinäisissä juhlissa vai vakavasti otettavan poliittisen toimittajan selontekoa Viron ja muiden Baltian maiden nykypäivästä ja arkielämästä. Varmuudeksi kerrottakoon tässä vaiheessa jo, että kirja nimi viittaa leidin hevosharrastukseen. Lopusta saa lukija nauttia itse ja ehkä nauraakin. Niin, oikeastaan loppuahan ei ole. STT:n ilmoitettua yt-neuvottelujen jälkeen lopettavansa kirjeenvaihtajan pestin, Näkki päätti jäädä maahan ja tämä on ainakin omasta mielestäni varsin hienosti perusteltu kirjan lopussa.

Kirja on vauhdikas ja helppolukuinen, vetävästi kirjoitettu ja mukavan elämänmyönteinen. Pieni ripaus kriittisyyttäkin on mukana, samoin kirjassa selvitellään vironvenäläisten sekä muidenkin vähemmistöjen asemaa — nämä ovat ehdottomasti sekä plussaa kirjoittajalle että vastapainoa kirjan muulle sisällölle. Ettei kuitenkaan kaikki kiinnostava jäisi tässäkään mainitsematta, opuksen lopussa on lista olennaisista tiedoista, joita ei saa matkaoppaasta. Lisäksi tarjolla ovat kuumimmat terassivinkit ja muotihain lista.

Voin suositella tätä kaikille Virosta kiinnostuneille, niin virolaisille kuin suomalaisillekin. Kirja on kirjoitettu selkeästi pieni pilke silmäkulmassa, joka toivottavasti saa monet tarttumaan tähän. Totista asiaakin siinä sivussa kuitenkin tulee varmasti omaksuttua. Itse pidin tästä, vaikka tämä ei ehkä vastaa omia kokemuksia maasta ja kansasta. Hauska ja erilainen kirja kokemuksista Virossa; vastoinkäymisiä, byrokratiaa ja muita murheita ei aina pidä ottaa kauhean vakavasti!

Irja

Irja ei vierasta mitään kirjallisuuden genreä, mutta pitää eniten hyvistä elämäkerroista, trillereistä, kauhusta, jännäreistä, yhteiskunnallisesta ja poliittisesta kirjallisuudesta. Lukenut kaiken käsiinsäsaaman 4-vuotiaasta lähtien. Vinkkaa noin 20 % lukemastaan. Kaikki vinkit »

Kommentti

  1. Vaikka kirja oli tosi hyvä, niin siinä häiritsi, että se oli niin monen lajityypin sekoitus: jos kirjailija olisi keskittynyt tekemään pelkän viihderomaanin, muistelmateoksen tai matkaoppaan, niin lopputulos olisi ollut parempi. Nyt on kulunut muutama vuosi tämän ilmestymisestä, niin mun puolesta saisi olla aika uudelle kirjalle. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *