Maarit Verronen: Hiljaiset joet

Hiljaiset joet

Osta kirja itsellesi

Maarit Verronen on omintakeinen, vähän kummallisia kirjoja tekevä kirjailija. Hiljaiset joet on samoin omanlaisensa: se on katastrofiromaani, mutta katastrofiromaanit eivät yleensä ole tällaisia.

Päähenkilö Lia on vähän vanhempi nainen, yksinäinen sivustakatselija, joka kerää työkseen romua joenvarresta jossain määrittelemättömässä paikassa. Sitten alkaa rytistä: jonkin kosmisen katastrofin vuoksi tulivuoret alkavat riehua ja mannerlaatat liikkua.

Lia pääsee liikkeelle ja pakoon, mukanaan joukko orpoja lapsia. Lapsilauman kanssa Lia pakenee kiihtyvässä tahdissa tuhoutuvassa maailmassa. Aina löytyy ratkaisuja ja paikkoja joissa olla, kunnes tuho saa lisäkierroksia ja on taas lähdettävä liikkeelle.

Alle 180-sivuinen kirja on tiivis, siinä ehtii tapahtua todella paljon, eikä hengähdyshetkiä juuri suoda – silti tarinassa ei ole kiirehtimisen tuntua. Verronen osaa asetella tapahtumat sopivaan tahtiin. Lukijana ei voi kuin ihmetellä, miten maailma tuhoutuu.

Synkästä aiheestaan huolimatta Hiljaiset joet ei ole erityisen ahdistava kirja. Osittain se johtuu katastrofin luonteesta: se ei ole selvää jatkumoa tämän päivän ongelmista, vaan ikään kuin täysin sattumanvarainen kosminen keikaus, joka nyt sattui osumaan Maapallon kohdalle. Lisäksi kirja on perusluonteeltaan toiveikas.

Hiljaiset joet on hyvin omintakeista katastrofikirjallisuutta, joten se voi hyvin olla lukemisen arvoinen, vaikka ei koko genrestä niin välittäisikään.

Mikko

Kirjavinkkien päätoimittaja Mikko Saari pitää World Fantasy Award -voittajista ja suurten ideoiden scifistä. Mikko pelaa fanaattisella innolla monimutkaisia lautapelejä ja päätoimittaa Lautapeliopasta. Työkseen Mikko tietää WordPressistä kaiken, mitä tietää tarvitsee. Kaikki vinkit »

4 kommenttia

  1. On lukulistalla, josko ehtisi ttämän vuoden puolle lukea.

  2. Melko epäuskottava ja epärealistinen tarina monella tapaa. En voinut olla ajattelematta koko ajan, että ”no niin varmaan joo”. Varmasti satoja maailmanloppukirjoja lukeneena, realistisuudessa tämä kilpailee ehkä amerikkalaisten zombie-apokalypsien kanssa samalla viivalla. Itse katastrofi on laadultaan ja vaikutuksiltaan epäuskottava, samoin ihmisten reagointi siihen, teknologia jota kirjassa esitellään, päähenkilöiden helpon tuntuinen ajautuminen kaikkien vaikeuksien läpi ihan vain vahingossa. Erityisen epäuskottavaa on huippukoulutettujen ja tiukat psykologiset seulat läpäisseiden henkilöiden reagointi, ihan kuin oikeasti tuollaiset huippuyksilöt olisivat mieleltään heikompia kuin lapsilauma viidakosta tai reppuselkäinen jokirotta.

  3. Mä en oikeastaan kokenut, että tässä olisi ollut ylipäänsä minkäänlaista pyrkimystä realismiin tai uskottavuuteen.

  4. Miksi tämän pitäisi kuulostaa realistiselta ja todelta? Joo, olen nyt lukemassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.