Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Lefa ja Riuska-Petteri ovat kaksi varhaiskeski-ikäistyvää veljestä, joiden elämän sisältönä on erilaisten laillisten ja laittomien päihteiden railakas sekakäyttö. Mutta samalla pitäisi tehdä vähän töitäkin, eikä kaljapöhnässä tai kokkelipäissä se aina ole ihan niin yksinkertaista. Jotensakin monimutkaista liikeyritystä pyörittävä veljesten äiti soveltaa poikiinsa ehdotonta määräysvaltaa, ja niinpä miekkosten tie käy parin apuhartikaisen kanssa ensin toivottomaan muuttourakkaan, joka tyritään oikein huolella. Sitten seuraa vielä astetta uskomattomampi Lefan tyttöystävän pakottama retki kehitysvammaisten festivaalille viiden vammaisen kanssa.
Mikko Rimmiselle juoni on aina sivuseikka. Rimmisen vahvuus on äärimmilleen viedyssä tavassa murtaa suomen kielen rakenteita ja ilmiömäisessä sanastossa. Huumori lähtee siitä, että näennäisen sivistymättömät väliinputoajat keskustelevat keskenään kuin mitkäkin Aleksis Kiven äpärälapset. He pysähtyvät miettimään toistensa sanavalintoja, vaikka tositilanteessa pitäisi mennä jo eteenpäin. Erityisesti verbiensä ja adjektiiviensa kanssa Rimminen antaa todella palaa. Kieli on maukasta, ja vaikka käytännössä joka sivulla vastaan iskee useampiakin kotitekoisia ilmaisuja, ei Rimminen suinkaan ole vaikeaselkoinen. Oivaltava ja maukas – ehdottomasti.
Jos Rimmisen aiempaan tuotantoon suhteutetaan, on Hippa ilman muuta enemmän Pussikaljaromaanin kuin Pölkyn hengenheimolainen (Finlandia-palkittua Nenäpäivää en olekaan vielä lukenut). Ainakin toistaiseksi tämä nousee isoimmaksi Rimmis-suosikikseni. Hersyvän huumorin ja herkullisen kielen ystävälle Hippa on oivallinen lukuvinkki.
