Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Tom Jimson on konna, jolle ei sanota ei. Paitsi siinä tapauksessa, että hän aikoo räjäyttää suuren padon hukuttaen satoja ihmisiä saadakseen 15 metriä syvän tekojärven pohjasta sinne ammoin hautaamansa ryöstösaaliin. Epäonnekseen dynamiittisuunnitelman eteen pakottaa itsensä astumaan Jimsonin entinen sellitoveri John A. Dortmunder. Ja vaikka tämänkertainen keikka noin teoriassa näyttääkin helpohkolta (mene järvelle, sukella aarteen luo, tuo se pintaan, elä herroiksi Meksikossa), ei se sitä ole. Dortmunder on vakuuttunut, että järvi tahtoo viedä väkisin hänen henkensä. Eivätkä turvassa ole muutkaan hänen tutut kelmikaverinsa. Itsensä likoon laittavat myös Andy Kelp, Tiny Bulcher ja Stan Murch. Vanha jengi on taas kasassa.
Hukkuneita toiveita on Donald E. Westlaken laadusta tunnetun Dortmunder-sarjan seitsemäs osa ja varsin hyvä edustaja lajissaan. Se on myös poikkeuksellisen pitkä romaani, yli 500 sivua, mutta Dortmunderin käsillä oleva tapauskin on mutkikkuudessaan melko lailla omaa luokkaansa. Vauhdikkaita vaiheita, huimaa huumoria, ja lähes uskomaton kavalkadi munauksia, pettymyksiä ja tunarointeja yhdistettynä hienoihin henkilöhahmoihin tekee jälleen vaikutuksen. Kuin kohtaisi vanhan ystävän pitkästä aikaa! (Niin tässä vähän kävikin: luulin jo penkoneeni kaikki kohtuullisella vaivalla käsiin saatavat Dortmunderit läpi, kunnes vieraassa kirjastossa poikkeaminen poikikin jälleen uuden lukuelämyksen.)
Ehkei Hukkuneita toiveita ole ihan paras lähtökohta aloittaa tutustumista Dortmunderiin ja hänen tovereihinsa – aloittelijoille yleensä neuvon tarttumista esimerkiksi Kuumaan kiveen tai Miksi juuri minään – mutta faneille, kuten itselleni, se toimii samaan tapaan naurattajana kuin moni muukin. Joka tapauksessa Donald E. Westlake ei ole suotta yksi Kirjavinkkien kaikkien aikojen eniten vinkatuista kirjailijoista.
