Heikki Nevalainen on sahayrittäjä, jonka sahalla on sellainen tilanne, että jollei mistään heru apua, niin se on sitten siinä. Apua löytyy ja siitä se varsinainen juttu alkaa!
Ismo Sippo on tämän kirjan nilkki ja pahis, joka on tehty niin hyvin ärsyttäväksi, että on oikein mukava seurata, miten tässä tulee käymään. Sippo on sitä mieltä, että jos Heikki haluaa pitää perintösahayrityksensä, niin hänen on hoidettava Sipon vaimo. Vaimo on siis kuollut ja Heikin on järjestettävä ruumis loppusijoituspaikkaan.
Varsinainen karuselli alkaakin siitä, kun tämä kuollut vaimo, Annaleena viriää henkiin. Kuinkas sitten toimitaan? Kaikenlaisia käänteitä on luvassa ja kun vielä belgialainen Dupont tuo oman lusikkansa soppaan, niin sitä keittoa sitten piisaakin.
Kaikki kirjan henkilöt ovat todella omanlaisiaan persoonia, jotka ovat kuvattu niin hersyvästi, että heti nousee mieleen tilannekuvia.
Hän istui olohuoneen sohvalla ja kuuli tänne asti Jessikan kuorsauksen. Se kuulosti siltä kuin joku olisi vetänyt tervapohjaista soutuvenettä soratiellä.
Jännittäviä, siis sellaisia kieli poskessa jänniä kohtauksia, on luvassa riemastuttamaan lukijaa kaiken aikaa. Millään ei voi missään vaiheessa arvailla, kuinka tulee käymään. Tarinan tempo on oikein hyvä ja sitä lukee mielikseen. Itse kuuntelin tarinan Antti L. J. Pääkkösen lukemana äänikirjana kahteen kertaan ja sitten palasin vielä kirjaan.
Voi suositella Hyvällä tai sahalla -kirjaa ihan kenelle tahansa, sillä nyt ei ole mitään veret seisauttavia murhakohtauksia, vaan enemmänkin sellaisia ”hupsista, miten tässä nyt näin kävi” -tilanteita.








