Simon Sebag Montefiore: Ihmishirviöt : Maailmanhistorian julmimmat ihmiset

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Kevythistoriaa tarjolla: Simon Sebag Montefioren kirja Ihmishirviöt kuvailee historian suurimpia konnia. Sivu toisensa perään lukijan eteen avautuu murhaajien kuvia ja rikoksia. Lyhyet luvut ovat muutaman sivun pituisia. Henkilökuvausten lisäksi tarjolla on lyhyitä tietoiskuja esimerkiksi Sisilian mafiasta, salaliittoteorioista ja sarjamurhaajista.

Kuten arvata saattaa, merkittävän edustuksen saavat muinaisen Rooman hallitsijat sekä natsi-Saksan häijyläiset. Tunnetuimpien pahantekijöiden lisäksi Montefiore esittelee myös vähemmän tunnettuja julmureita. Aurangzeb oli Intian viimeinen suurmoguli, joka terrorisoi kaikkia ja varsinkin omia perheenjäseniään. Shaka oli zulu-kansan luoja, joka teki zuluista soturikansan, mutta hän oli myös väkivaltainen valloittaja ja oman kansansa murhaaja. Timur Lenk oli taitava valtiomies, jonka sodissa kuoli kuitenkin miljoonia ihmisiä. Usean Ihmishirviöt-kirjan henkilön kohdalla Montefiore kirjoittaakin sankari-hirviöstä, ihmisestä, jossa on sekä sankaria että hirviötä. Timur Lenkin lisäksi Montefiore luokittelee sankari-hirviöiksi esimerkiksi Tšingis-kaanin ja Henrik VIII:n.

Tyyliltään teos muistuttaa paljon koulukirjaa. Ihmishirviöiden etuliepeessä mainostetaan helppolukuisuutta, joten se lienee syynä ulkoasuun. Montefioren kirjoitustapa on vetävä ja hän osaa tehdä historiasta mielenkiintoista.

Suomennos on valitettavan jäykkä ja pursuaa anglismeja sekä kirjoitusvirheitä. Surmasiko Lothar von Trotha hehero- vai hereroheimoa? Oliko Iranin ajatollah Khomein vai Khomeini? Se riippuu täysin lukukohdasta. Osa kirjoitusvirheistä saa aikaan koomisiakin vaikutelmia: konkistadori Hernándo Cortésin syntymävuodeksi väitetään vuotta 1845, ja Kiinassa vuonna 1900 toimi kirjan mukaan bokseriliike. Kenties Dressman?

Kevythistoriaksi kirjaa voi kuvata, sillä muutaman sivun esittelyt eivät tuo esille mitään olennaisesti uutta, yllättävää tai syvällistä. Gilles de Rais oli kamala mies, Benito Mussolini vielä kamalampi, ja kamalin kaikista oli Adolf Hitler. Kauheita roistoja. Montefioren lyhyet katsaukset häviävät kirkkaasti esimerkiksi Hannele Klemettilän Ritari Siniparta -kirjalle, joka valottaa tarkasti Gilles de Rais’n elämää. Myöskään Montefioren oman Ruhtinas Potemkin ja Katariina Suuri -teoksen kattavuutta ei tavoiteta eikä siihen edes pyritä. Ihmishirviöt-teos on raapaisu historiasta, pinnallisesti kiinnostava hakuteos, joka pyrkii kovasti etäännyttämään henkilöhahmonsa muusta ihmiskunnasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *