Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Muutamia vuosia sitten Vapriikissa oli erinomainen näyttely Kadonneet kaunottaret, jonka pohjalta julkaistiin myöhemmin samanniminen kirja. Kirja ei inspiroinut vain minua, vaan myös Eila Mäntyjärvi innostui sen myötä jugend-arkkitehtuurista. Mäntyjärvi alkoi ensin suunnistella itselleen jugend-kävelyretkiä Tampereella, mutta pian opasretket laajenivat myös suuremmalle yleisölle, ja nyt niiden pohjalta on syntynyt hieno opaskirja.
Kirja aloittaa kertomalla Tampereen rakennushistoriasta merkittävänä jugend-kaupunkina. Harmi kyllä, Tampereen yhtenäinen jugend-keskusta on mennyttä, ja sitä voi enää ihailla vanhoista valokuvista. Keskustan taloja on tuhoutunut tulipaloissa, sisällissodassa, talvisodassa, ja ennen kaikkea niitä on purettu myös gryndereiden harjoittaman massatuotannon tieltä. Vasta 80-luvun puolella alettiin ymmärtämään kaupungin historiallisen kerroksellisuuden ja vanhojen talojen suojelun päälle. Vuonna 1985 astui voimaan rakennuslain muutos ja rakennussuojelulaki, jotka ottivat paremmin huomioon paikallisesti merkittävät historialliset kohteet.
Kirjassa kerrotaan Tampereen jugend-arkkitehtuurin tyypillisiä piirteitä ja esitellään pääasiassa vuosina 1898–1915 rakennettuja, yhä olemassa olevia rakennuksia. Onneksi mukaan on välillä saatu myös sisäkuviakin. Jugendin ihanteenahan oli kokonaistaideteoksen luominen. Arkkitehti suunnitteli samalla koko sisustuksen, huonekalut, valaisimet, uunit, porraskäytävien kaiteet ja joskus jopa sisustustekstiilit. Valitettavasti jäljelle jääneitä rakennuksia pääsee kuitenkin tarkastelemaan sisältäpäin vain harvoin.
Arkkitehdeistä nousee esille erityisesti kolme: Wivi Lönn, Lars Sonck ja Birger Federley. Mainittakoon tässä oma suosikkini, eli Tuomiokirkko, joka on Sonckin suunnittelema. Mikä harmi että J. Blomin tukku- ja vähittäiskauppahuone purettiin 1950, sillä siinä oli jugend-helmi, joka olisi ansainnut päästä myös nykyisten sukupolvien ihasteltavaksi ja tämän kirjan sivuille. Onneksi paljon hyvääkin on kuitenkin säilynyt ja loppujen lopuksi yllättävänkin paljon. Kirjan sivuilta löytyy varmasti kiinnostavia yllätyksiä paatuneillekin Tampereen ystäville.
Kirja ansaitsee vielä kehut todella onnistuneesta ulkoasusta. Vaikka onkin runsaasti kuvitettu Tuija Kuuselan taittama kirja on selkeä, ja jugend-estetiikkaa hyödynnetään taitossa kekseliäällä tavalla. Arkkitehtuurin ystäville Jugendtalojen Tampere onkin kaikin puolin oivallinen valinta.