Jansen Billeskov, Hakon Stangerup ja Poul Henning Traustedt (toim.): Kansojen kirjallisuus 1-12

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Pohjoismaalaisten toimittamalle koko maailman kirjallisuuden kattavalle kirjasarjalle on käymässä samoin kuin muillekin tietosanakirjoille: melkein tarpeettomia. Kun on tuo internet ja Google.

Mutta on tässä alun perin tanskalaisten kirjallisuusasiantuntijoiden, kolmen professorin, kokoamassa kirjallisuuden historiassa oma hohtonsa ja myös kattavuutensa, vaikka sarja sai lopullisen painoasunsa jo 1970-luvulla.

Kirjasarja päättyy Amerikan kirjallisuuteen otsikolla Nabokovista Vonnegutiin ja alkaa Mitä kirjallisuus on -johdattelun jälkeen Kaksoisvirranmaan kirjallisuudesta tuoden ensimmäisenä esiin Gilgamesh-eepoksen, josta voidaan katsoa kaunokirjallisuuden alkaneen. Gilgamesh eli noin 2600 eKr  ja merkittiin tuhat vuotta myöhemmin runoelmana 12 tauluun, joissa kussakin on noin 300 riviä tästä seikkailevasta kaiken kokevasta, kaiken tietävästä historiallisesta henkilöstä, jumalhallitsijasta.

Saa siinä kyllikseen seikkailla lukijakin ennen kuin koko maailman kattava kirjallisuus on hahmottunut. Itse käytin kirjasarjan lukemiseen neljättäkymmentä vuotta! Eli ei lukeminen kovin intensiivistä ollut, mutta olipahan sitäkin tarkempaa.

Maasta toiseen, maanosasta toiseen siirtymissä oli lukijalle riittävästi haastetta ja mukana pysymistä. Niinpä sarjan kronologinen eteneminen miellytti – hyppimätöntä aikajanaa oli helppo edetä. Suomalaisilla kirjailijoilla ei tietenkään juuri pääsyä teossarjaan ole, muutama nimi toki mainitaan, mistä suomalaisen laitoksen tekijänä ollut professori Lauri Viljanen näyttää pitäneen huolen.

Melkoinen laitos on koko KK-sarja alusta loppuun järjestelmällisesti luettavaksi, silti kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen ainakin omalla tavallani luettuna. Tietysti sarjaa voi käyttää hyväkseen pelkkänä hakuteoksena eli nyppimällä tarvittavia tietoja sieltä täältä, mutta kertovan etenemistavan vuoksi tietojen löytäminen ei kovin nopeasti onnistu; toki viimeisen osan henkilö- sekä teoshakemisto on kattava.

Se miksi niin hitaasti sarjaa etenin johtuu ennen kaikkea siitä että mainioita lukuvihjeitä lenteli sivuilta solkenaan ja oli aiheellista lukea sarjan etenemisen myötä juuri esille ponnahtaneita teoksia. Monta kertaa sai kirjastotäti tilata maakuntakirjastosta ja ties mistä jonkin Ovidiuksen, Petrarcan, Laotsen, Montesquieun, Eliotin, Caldwellin ynnä muun teoksen luettavaksi.

Kiitos kirjastotädille, ja miksei näille Kansojen kirjallisuus -sarjan kokoajillekin.

Antoisa aikamatka.

(Näkyy olevan saatavissa vielä antikvariaateissa halpaan hintaan, ei satastakaan – suosittelen.)

hikkaj

SARVilainen - myös lukiessa. Opettaja - ollut. Kieli kaikki kaikessa - suomen kieli. Ei oo Kilven voittanutta - Volterin eikä Eevankaan. Kotiblogipottu. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *