Yli 6000 lukemisen arvoista kirjaa
Lista on järjestetty päivämäärän mukaan, uusimmat ensin, joten näet aina ensimmäisenä tuoreimmat vinkit.
Kirjallisuuden Nobel-palkinto kautta aikain:
1901 Sully Prudhomme, I palkittu
10.12. jaetaan Alfred Nobelin kuolinpäivänä Tukholmassa vuosittain
116 nobelistia
14 naista
41 vuotta, Kipling, nuorin palkittu
3 palkittua kieltäytynyt, Karlfeldt, Sartre ja Pasternak
8 miljoonaa kruunua palkinnon suuruus ~> 800 000 €
Hyvin p...
Lue koko vinkki »
Virginia Woolfin merkillinen, levoton, luova ja kärsivä elämä on vääjäämättömästi lähestymässä loppuaan – senhän me lukijat tiedämme, ja kirjailija itsekin arvelee vuonna 1937, että hänellä on vain kymmenen vuotta elämää jäljellä, mikä sekin on jo optimistinen arvio... Joka tapauksessa Woolfilla on 1930-luvun loppuvuosina kaksikin kiihkeää kirjoitu...
Lue koko vinkki »
”Oo!
Ooo!
Olen aivan hurmaantunut!
Oooo!!!
Salin mahonkikalusto on tullut. Se on ihanan kaunis.”
Näin Saima Harmaja hehkutti syksyllä 1926, 13-vuotiaana, uusien huonekalujen saapumista kotiinsa. Eikä minun reaktioni talvella 2019 ollut juurikaan vähäisempi, kun sain kuulla, että Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisisi myöhemmin keväällä Ri...
Lue koko vinkki »
Melkomoisen muhkuran, puolituhantisen sivun kirjan Turjanlinnan turjakkeesta on Panu Rajala sukulaissielustaan koonnut. Särmikäs mies on ollut Ilmari Kianto (1874-1970), pitelemätön suorastaan. Päällimmäisenä: ne naiset, ne naiset! Niistä juttua riittäisi loputtomasti, vaikka ensimmäinen kosketus naiseen, sillä tavalla kunnolla, tapahtui vasta Ilma...
Lue koko vinkki »
Kadotettu sukupolvi tuli tunnetuksi ryhmänä yhdysvaltalaisia kirjailijoita, jotka nousivat maineeseen 1920-luvun Pariisissa. Ryhmän tunnetuimpia edustajia olivat Ernest Hemingway ja F. Scott Fitzgerald. Paljoa tätä enempää en sitten tästä maineikkaasta kirjallisesta ryhmästä tiennytkään. Eipä huolta sillä Ville-Juhani Sutisen uutuusteos lähtee perk...
Lue koko vinkki »
Kustannusyhtiö Savukeitaan suurtyö, Virginia Woolfin päiväkirjojen suomentaminen, on nyt ehtinyt neljänteen eli toiseksi viimeiseen osaan. On pakko myöntää, että ensimmäisten osien kahlaaminen tuntui enemmän tai vähemmän voimia kysyvältä, mutta nyt on luku-urakka huomattavasti helpottunut työn edetessä. Virginian ja Leonardin persoonat alkavat tull...
Lue koko vinkki »
Kuka murhasi ja kenet? Tämän kysymyksen ääreen ovat pysähtyneet yhä uudet lukijasukupolvet. Paula Arvas ja Voitto Ruohonen ovat laatineet tuhdin historiapaketin sekä maailmalla – siis lähinnä länsimaissa – että Pohjoismaissa ja koto-Suomessa julkaistusta rikoskirjallisuudesta.
Lajin historia lähtee liikkeelle 1800-luvulta, jolloin sanomalehdistö...
Lue koko vinkki »
Pohjoismaalaisten toimittamalle koko maailman kirjallisuuden kattavalle kirjasarjalle on käymässä samoin kuin muillekin tietosanakirjoille: melkein tarpeettomia. Kun on tuo internet ja Google.
Mutta on tässä alun perin tanskalaisten kirjallisuusasiantuntijoiden, kolmen professorin, kokoamassa kirjallisuuden historiassa oma hohtonsa ja myös katta...
Lue koko vinkki »
Ada Gootti -kirjoja ei ole voinut olla noteeraamatta, sen verran tyylikkään näköisiä ne ovat kimaltelevine sivujen reunoineen. Meilläkin ne on luettu, mutta itse tartuin nyt ensimmäistä kertaa tämän kolmannen osan kohdalla.
Ada Gootti ja Humisevan karju on nimensä veroinen: viktoriaanista gotiikkaa, jossa viittaillaan kirjallisuuteen, minkä ehdi...
Lue koko vinkki »
Virginia Woolfin päiväkirjat jatkuvat edelleen. Nyt käsillä oleva teos kattaa vuodet 1926-1930; tänä aikana Woolf kirjoitti useita tunnetuimpia teoksiaan: romaanit Majakka (1927) ja Orlando (1928) sekä essee Oma huone (1929). Kauden loppupuolella hän kirjoitti myös Aallot-romaanin, joka kulki pitkään työnimellä Koit. Se ilmestyi sitten seuraavan ...
Lue koko vinkki »
”Tajusin juuri, että harjoittelen kirjoittamista tässä päiväkirjassa: soitan asteikkoja & kokeilen tiettyjä keinoja”, kirjoittaa Virginia Woolf päiväkirjaansa vuoden 1924 lopulla. Hän on juuri saamassa valmiiksi yhden tunnetuimmista kirjoistaan eli Rouva Dallowayn ja on vähän aikaa sitten muuttanut Richmondista keskelle Lontoota.
Päiväkirjoj...
Lue koko vinkki »
Eeva Joenpellon kirjailijaura kesti yli 50 vuotta ja sen aikana hän julkaisi 27 romaania ja yhden näytelmän. Tietokirjailija, filosodian tohtori Helena Ruuska on kirjoittanut Joenpellosta elämäkerran, joka kutsuu tutustumaan menestyskirjailijan kiehtovaan persoonaan ja siihen maailmaan, jossa hänen teoksensa syntyivät.
Eeva Joenpellon juuret ova...
Lue koko vinkki »
Mistä saisikaan ideoita elokuviin, ellei sitten hyvistä kirjoista. Jos kirjasta tehdään elokuva, viittaa tämä siihen, että kirja on sentään jostakin kotoisin. Huonoakin kirjallisuutta on tietenkin olemassa ja niistäkin on tehty – useimmiten huonoja – elokuvia. Kirja on yleensä parempi (riippuu tietenkin keneltä kysyy), mutta joskus sekä kirja että ...
Lue koko vinkki »
Panu Rajalan elämäkerta F.E. Sillanpäästä ilmestyi alun perin kolmena osana vuosina 1983-1993, ja sen keskimmäinen osa Siljan synty (1988) on itse asiassa akateeminen väitöskirja. Uutta yksiniteistä kirjaa varten näitä osia on jonkin verran lyhennetty; etenkin Sillanpään teosten tarkkoja analyysejä on tiivistetty. Näin on saatu aikaan oikein lukuk...
Lue koko vinkki »
Virginia Woolf (1882-1941) oli yksi 1900-luvun merkittävimpiä kirjailijoita; hänen asemaansa modernistina on verrattu muiden muassa James Joyceen. Savukeidas-kustantamo on viime vuosina kunnostautunut Woolfin teosten kääntäjänä ja on nyt aloittanut merkittävän työn hänen päiväkirjojensa parissa. Woolfin päiväkirjat, jotka sisältävät yhteensä noi...
Lue koko vinkki »
Juhani Rekola (1916-1986) teki pitkän työuran Tukholman suomalaisen seurakunnan kappalaisena. Siihen aikaan ei vielä vuorotteluvapaita tunnettu, mutta aivan ilmeisesti Rekola kaipasi taukoa työelämästä ja aikaa ajatteluun, kun hän jäi virkavapaalle viimeistelemään väitöskirjaansa vuonna 1970. Heikki Hatakka siteeraakin esipuheessaan Rekolaa seuraav...
Lue koko vinkki »
”Yritän salata etten ole koskaan rakastanut ketään. En edes mammaa. Minä jumaloin häntä, mutta se on eri asia.” Tämä Olavi Paavolaisen loppuvuosinaan ilmaisema lausahdus jäi minulle erityisesti mieleen Panu Rajalan kirjoittamasta elämäkertateoksesta. Paavolainen oli todellinen naistenmies ja gentlemanni, mutta hänen sisäinen elämänsä tuntui jääneen...
Lue koko vinkki »
