Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
En muista, milloin olisin viimeksi kohdannut romaanin sivuilla näin paljon erilaisia ruokalajeja. Yang Shuang-zin Matkapäiväkirja Taiwanista on paitsi historiallinen, myös kulinaristinen seikkailu. Kirja antaa ymmärtää olevansa uusi kiinankielinen käännös vanhasta japanilaisesta 1950-luvun romaanista. Mukana on saate tälle uudelle käännökselle, kirjailijan jälkisanat alkuperäiseen teokseen, kääntäjän ja toimittajan jälkisanat edelliseen kiinankieliseen käännökseen vuodelta 1990 ja vielä kääntäjän jälkisanat tästä uudesta kiinankielisestä käännöksestä.
Kaikki tästä on kuitenkin täyttä fiktiota. Kirja on kaikkinensa Yang Shuang-zin käsialaa, mutta tarina on saanut näistä lisäkerroksista syvyyttä. Kirja kuvaa tapahtumia Taiwanissa vuonna 1938, kun japanilainen kirjailija Aoyama Chizuko matkustaa Taiwaniin. Taiwanin historia lienee Suomessa heikosti tunnettua; minäkään en tiennyt tai muistanut, että Taiwan oli tuolloin Japanin siirtomaa.
Sinne Chizuko kuitenkin matkustaa, kiitos kirjoittamastaan romaanista tehdyn elokuvan. Alunperin Chizukolle tarjotaan tilaisuutta mennä Taiwaniin edistämään eteläisen laajentumisen politiikkaa eli Japanin siirtomaavaltaa. Tämä ei Chizukoa kiinnosta, mutta kun paikallinen naistenyhdistys kutsuu Chizukon elokuvaan perustuvalle luentokiertueelle, hän tarttuu tilaisuuteen välttääkseen vanhempiensa pyrkimykset järjestää hänet naimisiin.
Taiwanissa Chizuko tarvitsee tulkin ja kun ensimmäinen tulkkiehdokas, virkamiesmäinen Mishima ei kykene tyydyttämään Chizukon mielenkiintoa paikallista ruokakulttuuria kohtaan, tilalle löytyy toinen, nuori nainen nimeltä Chizuru, joka sopii Chizukon seuraksi paremmin. Hän tietää, mistä löytyy parhaat ruoat, koska ruokaa Chizuko himoaa: hänen ruokahalunsa on kyltymätön. Chizukoa kiinnostaa kaikki, minkä voi syödä, ja mitä paikallisempaa, sen parempi.
Chizuko viipyy Taiwanissa pitkään. Koska mitään paikkaa ei saa otettua haltuun hetkessä, hän haluaisi olla Taiwanissa kokonaisen vuoden. Näin hän voisi nähdä koko vuoden kierron. Luentotilaisuuksia järjestyy aina välillä, mikä antaa hyvän syyn ajella junalla ympäri Taiwania paikallisten herkkujen perässä. Lisäksi Chizuko kirjoittelee matkakertomusjuttuja lehtiin elannokseen. Kaikki sujuu oikein mukavasti, mutta jokin Chizukon ja Chizurun välejä kuitenkin hiertää. Chizurulla on ikään kuin naamio kasvoillaan; hän ei ole Chizukon mielestä täysin aito.
Kirja asemoituu alusta pitäen queer-kertomukseksi. Jo alussa viitataan Brokeback Mountainiin ja naisten välille varovaisesti ja herkästi muodostuvassa suhteessa on monia sävyjä. Matkapäiväkirja Taiwanista on kuitenkin kirja myös kolonialismista. Taiwanilaisten ja emämaalaisten välisiä suhteita hiertää aina sisäistetty valta-asetelma. Chizuko on mielestään siirtomaavaltaa vastaan, mutta miten asia todella on? Onko Chizuko kuitenkaan täysin vapaa emämaan ja siirtomaan välisestä valta-asetelmasta? Tapa, miten kirja kuvaa kolonialismin heijastuksia ihmisten välisissä suhteissa on tyylikästä.
Matkapäiväkirja Taiwanista on ollut kansainvälinen menestys ja voitti muun muassa Yhdysvalloissa arvostetun National Book Award -palkinnon vuonna 2024. Se ei ole ihme, sen verran hienosti kirja on rakennettu ja sellaisella tarkkuudella se naisten välistä suhdetta kuvaa. Suomentaja Rauno Sainio on kääntänyt teoksen taitavasti ja sen laatua kunnioittavasti. Suomennos on erinomaisen sujuvaa tekstiä ja ruokalajien herkullisuus välittyy hyvin. Sainio on viime vuosina tehnyt töitä nimenomaan taiwanilaisen kirjallisuuden parissa ja on mukava, että kiinankielistä kirjallisuutta saadaan suomeksi monipuolisesti myös Kiinan ulkopuolelta.
