Maria Laakson oivallisen Taltuta klassikko! -sarjan kolmannessa osassa otetaan haltuun lasten- ja nuortenkirjallisuus. Nämä ovat verrattain nuoria genrejä kirjallisuudessa. Vanhin tässä käsiteltävä klassikko on Grimmin sadut vuodelta 1812 ja varsinainen nuortenkirjallisuus alkaa tässä Salingerin Siepparista ruispellossa vuodelta 1951.
Kuudentoista lasten- ja nuortenkirjan valikoima sisältää monia tuttuja klassikoita. Mukaan on mahtunut pari vähän yllättävää valintaa, mutta kokonaisuus on hyvä. Joukossa on romaanien lisäksi kuvakirja, runoja ja puhtaasti kasvatuksellista kirjallisuuttakin Maamme kirjan verran. Kirjakattauksesta ei siis ole valittamista.
Totuttuun tapaan juonitiivistelmien ohessa Laakso kertaa kirjallisuuden historiaa ja kirjallisuustiedettä: suomentamista, bisnestä, psykologiaa, rasismia, kolonialismia, sukupuolikäsityksiä, vanhojen lastenkirjojen sovittamista nykylukijoille, monomyyttiä ja niin edelleen – Laakso ei aliarvioi nuorten lukijoiden kykyä ottaa vastaan kontekstointia ja monimutkaisiakin asioita.
Jälleen kerran mukana on Johanna Rojolan kuvitus tuomassa väriä teokselle. Sinänsä teksti on – jälleen kerran – säädyttömän hauskaa, eikä välttämättä tarvitsisi kuvitukselta vetoapua, mutta mukava lisähän nämä piirrokset ovat. Opettavaista on myös sekin, miksei kirjassa ole lainkaan Rojolan tulkintaa mistään muumihahmosta.
Toivottavasti sarja saisi vielä jatkoa, koska näitä on ollut kovin hauska lukea. Laakso saisi ottaa taltuttaakseen genrekirjallisuuden: dekkarien, scifin, fantasian ja kauhun klassikoissa riittäisi varmasti kirjan verran käsiteltävää.