Rainer Knapas: Karjalan kunnailla : matkoja kulttuuriin ja historiaan

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Karjala on maantieteellinen alue, jonka yli valtakuntien rajoja on siirrelty lukuisia kertoja. Omien isovanhempieni kotipaikat ovat nykyisen rajan takana, ja olen käynyt katsomassa navetan perustuksia, jotka tönöttävät venäläisperheen datŝan pihapiirissä. Karjalaan liittyy paljon aineetonta kulttuurihistoriaa ja kaipausta, jota voisi kutsua myös kollektiiviseksi muistiksi. Rainer Knapas valottaa tätä kaikkea mielenkiintoisessa tietokirjassaan Karjalan kunnailla : matkoja kulttuuriin ja historiaan.

Knapas aloittaa määrittelemällä jokien ja vesistöjen halkoman alueen, jota kutsutaan Karjalaksi. Sitten hän käy alueen historian läpi pieteetin tarkkuudella Viipurin pamauksesta jatkosotaan. Sivut vilisevät vuosilukuja, nimiä ja katkelmia aikalaislähteistä, paljon konkreettista tietoa siis. Teokseen ei kuitenkaan ole liitetty lähdeluetteloa tai selkeää karttaa, joka auttaisi tapahtumapaikkojen paikantamisessa.

Kirja on rakennettu spiraalimaisesti. Taustalla kulkee lineaarinen historian kertomus, mutta asioihin palataan myöhemmin, niistä kerrotaan uusia puolia ja niitä avataan teema kerrallaan. Näin alueen yli pyyhkäisseet sodat saavat taustakseen laajempaa kulttuurihistoriaa ja toisaalta yksityiskohtia. Lukija saa tietää, kuinka kosteat juhlat vietettiin vuonna 1710 Viipurin valtauksen johdosta ja mihin Karjalasta on viety graniittia rakennusaineeksi. Juuri yksityiskohdissa piilee teoksen rikkaus. Hyvä esimerkki Karjalan vaihtuvista isännistä ovat muistomerkit, joita välillä kannetaan metsään ja välillä pystytetään uudestaan.

Teos antaa myös mielenkiintoisen näkökulman muistamiseen ja historiankirjoittamiseen. Rajan kummallakin puolella elää toisistaan poikkeavia tarinoita ja näkökulmia esimerkiksi sotatapahtumiin, mutta ihmisten henkilökohtaiset muistot kohdistuvat monessa samoihin paikkoihin ja paikkakuntiin. Kuten monet muutkin Karjalan valloittajat, Knapas tarkastelee asioita ylhäältä ja ulkopuolelta, joten teos käsittelee enemmän valloittajien historiaa kuin varsinaista arkielämää suomalaisten, karjalaisten, venäläisten ja muiden Kannasta asuttaneiden keskuudessa.

Jos ei anna suomennoksen ja erityisesti komitatiivien viljelyn häiritä lukemista, on Karjalan kunnailla mielenkiintoinen tietopaketti eräästä rajaseudusta ja ihmisten tavasta muistaa ja projisoida.

Heidi V.

Kieleen ja kirjallisuuteen intohimolla suhtautuva Heidi Viherjuuri asuu ja työskentelee tällä hetkellä Saksassa. Innostuu tulevaisuuden klassikoista ja novelleista ja pitää kielitajuaan yllä lukemalla uutta kotimaista proosaa. Kaikki vinkit »

2 kommenttia

  1. Olen aina luullut, että Tarton yliopisto perustettiin Kustaa II Adolfin mahtikäskyllä. Rainer Knapas kertoo, että Venäjän Aleksanterin???

  2. Sepä olisikin saavutus, Aleksanterihan syntyi vasta 140 vuotta Tarton yliopiston perustamisen jälkeen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *