Donna Leon: Kasvot kuvassa

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Venetsian poliisin komisario Guido Brunetti jatkaa taistelua lain ja oikeuden puolesta. Italiassa nämä käsitteet ovat ehkä hiukan erilaisia kuin Pohjoismaissa. Korruptio ja poliisien yhteydet sekä mafiaan että muuhun rikollisuuteen ovat raadollista todellisuuttakin. Brunetti kuitenkin edustaa moraaliltaan pohjoismaisempaa kantaa kuin italialaiset yleensä. Asia turhauttaa suomalaista lukijaa, mutta Brunetti tekee Italiassa poikkeuksellisesti työtään oikeudenmukaisuuden ja lain nimissä. Lisäksi sarjan kirjoissa liikutaan yleensä aina Venetsiassa, josta lukijakin saa paljon tietoa ja mielikuvia.

Brunetti tutkii samanaikaisesti kahta tapausta. Toinen on epävirallinen tutkimus, jota hänen appensa, kreivi Falieri pyytää tekemään mahdollisesta uudesta liikekumppanista. Brunetti tutustuu mieheen ja tämän vaimoon appivanhempiensa luona illallisella. Nainen, Franca Marinello, on hätkähdyttävä näky. Kauniin naisen kasvot on muotoiltu plastiikkakirurgialla liikkumattomaksi naamioksi. Ei Brunetti eikä kukaan muukaan käsitä, miksi nainen on halunnut leikkauttaa ennen luonnollisen kauniit kasvonsa irvikuvaksi. Nainen kuitenkin tekee Brunettiin vaikutuksen keskustelemalla henkevästi kirjoista ja lukemisesta. Brunetti pitää naisesta ja sama vaikutus tällä on ollut hänen appeensa: lukeva nainen on hurmaava! Tosin Leonin kirjoissa luetaan yleensä antiikin suuria klassikoita tai vähintäänkin laatukirjallisuutta.

Toinen tutkinta alkaa myös italialaiseen tyyliin erikoisesti. Karabinieerin edustaja pyytää Venetsian poliisin apua murhatutkinnassa. Brunetti on epäluuloinen, mutta aloittaa omat puuhansa. Jäljet johtavat mafiaan ja sen hallitsemaan Italian huonosti hoidettuun jätehuoltoon sekä laittomille kaatopaikoille. Jätteet ovat vaarallisia, niistä leviää saastetta ja radioaktiivista jätettäkin saattaa olla liikkeellä – lähetetäänkö sitä sitten kehitysmaihin? Kohta tulee taas ruumiita ja Brunettikin pääsee toimimaan tavallista rajummissa puitteissa. Menneisyydestä löytyy ratkaisu molempiin Brunettin tapauksiin, mutta rangaistus on jälleen italialaiseen tapaan erikoinen… Lisäksi ainakin itse jäin kaipaamaan aina sarjan kirjoissa loihdittuja loistavia arkiaterioita(kin).

Aivan tyyppillisin Brunetti-sarjan edustaja tämä kirja ei ole, mutta sainkin tämän arvosteltavaksi uuden kirjaformaatin vuoksi. Tämä kirja on siis uutta Miki-kirjaformaattia, joka on mukava kantaa mukana – näin onkin. Kirja mahtuu todellakin taskuun! Fontti on normaalikokoista, lukumukavuus hyvä ja paperi riittävän, mutta ei liian ohutta. Kiitokset ideasta, minulle tämä olisi kyllä oikein hyvä ratkaisu. Itse en käytä e-kirjoja; niillä olisi ehkä käyttöä lähdeteoksina tai tietopuolisen materiaalin oheislukemistoina kotioloissa. Valitettavasti mielestäni ne eivät itselleni muuten sovi niin sanottuun normaaliin lukukäyttöön. Siksi tämä ratkaisu on mukava vaihtoehto, hintakin on kohtuullinen! Kannattaa tutustua sekä komisario Brunettiin että uuteen kirjaformaattiin samalla kertaa. Veikkaan, että tämä kombinaatio on mukava yllätys monelle.

Irja

Irja ei vierasta mitään kirjallisuuden genreä, mutta pitää eniten hyvistä elämäkerroista, trillereistä, kauhusta, jännäreistä, yhteiskunnallisesta ja poliittisesta kirjallisuudesta. Lukenut kaiken käsiinsäsaaman 4-vuotiaasta lähtien. Vinkkaa noin 20 % lukemastaan. Kaikki vinkit »

2 kommenttia

  1. Viimeksi vinkatuista kirjoista ei herännyt kiinnostus tutustua muihin kuin Saima Harmajaan ja luonnollisesti Donna Leonin Kasvot kuvassa, dekkari- ja Bruno Guidetti -fani kun olen. Miten lie jäänytkin tuo kirja lukematta, viimeisimpänä kun näytän lukeneen Unelmien tytön. Vaikka Guidettin seikkailut jatkuvat ja kirjoja jo lienee ilmestynyt parisenkymmentä, Leonin tyyliin ei vain kyllästy, kuten ikävä kyllä on käynyt joiden suomalaisdekkaristien kohdalla.
    Siksi itse vinkkaankin tutustumaan uuteen kotimaiseen dekkaristiin Kati Hiekkapeltoon ja hänen esikoisteokseensa Kolibri.
    Saima Harmajaan on jäänyt tutustumatta – runojen ystävä kun en oikein ole. Mutta juhlavuoden kunniaksi olisi kai jo yleissivistyksen vuoksi hyvä tutustua hänenkin elämään ja tuotantoon.
    Kirjakammarin täti

  2. Viimeksi vinkatuista kirjoista ei herännyt kiinnostus tutustua muihin kuin Saima Harmajaan ja luonnollisesti Donna Leonin Kasvot kuvassa, dekkari- ja Bruno Guidetti -fani kun olen. Miten lie jäänytkin tuo kirja lukematta, viimeisimpänä kun näytän lukeneen Unelmien tytön. Vaikka Guidettin seikkailut jatkuvat ja kirjoja jo lienee ilmestynyt parisenkymmentä, Leonin tyyliin ei vain kyllästy, kuten ikävä kyllä on käynyt joiden suomalaisdekkaristien kohdalla.
    Siksi itse vinkkaankin tutustumaan uuteen kotimaiseen dekkaristiin Kati Hiekkapeltoon ja hänen esikoisteokseensa Kolibri.
    Saima Harmajaan on jäänyt tutustumatta – runojen ystävä kun en oikein ole. Mutta juhlavuoden kunniaksi olisi kai jo yleissivistyksen vuoksi hyvä tutustua hänenkin elämään ja tuotantoon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *