Jake Nyman: Kielletyt levyt : Sata vuotta musiikin sensuuria

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Niin kauan kuin musiikkia on ollut, on ollut myös tahoja, jotka ovat halunneet kieltää tai rajoittaa sitä. Oli syynä sitten vääränlainen maailmankatsomus, väärä rotu, vääränlainen sisältö tai vääränlainen kuulokuva, vastustajia on aina löytynyt. Milloin musiikkia on lyöty Raamatulla, milloin Koraanilla, milloin jollain muulla. Milloin jazz, milloin rock, milloin punk on ollut rappeuttamassa nuorison moraalia, milloin vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä. Useimmille sensuroinneille löytyy yhteinen nimittäjä: tietämättömyys ja siitä johtuvat ennakkoluulot. Rasismilla ja uskonnollisella fanatismilla on iso rooli äänilevyjen kieltämisyrityksissä. Mutta levymyyntiin radiosoittorajoitteet ja moraalittomuussyytökset eivät suinkaan aina ole vaikuttaneet, monesti pikemminkin päin vastoin.

Pitkän linjan musiikkimies Jake Nyman on koonnut kattavan kirjan tallennetun musiikin historiaa sävyttäneistä sensuroinneista meillä ja muualla. Nymanin tietoarkku tuntuu pohjattomalta. Kielletyt levyt : Sata vuotta musiikin sensuuria keskittyy suurimmalta osin länsimaiseen populaarimusiikkiin, jazzin ja rockin nousuun, Elvis Presleyyn ja Beatlemaniaan. Suomessa hän on saanut käsiinsä Yleisradion kiehtovaa sisäistä kirjeenvaihtoa kotimaisiin radiorajoituksiin liittyen. Irwin Goodman ja M.A. Numminen ovat kestonimiä sensuurilistoilla (jos kohta he tuskin pistivät kyseistä kunniaa varsinaisesti pahakseen).

Jake Nymanin tarinoiva tyyli on tutun vetävää ja kiinnostavaa kaikille hänen radio-ohjelmiaan kuunnelleille. Nyman syventyy mutta ehkä jotain jää silti nyt puuttumaan. Olisiko muutamilla aikalaishaastatteluilla päästy tunnelmaan vielä syvemmälle? Lisäksi kirjan rakenne ihmetyttää hieman. Kirjan toisessa osassa Nyman käy pikajuoksuna läpi oikeastaan samat asiat kuin kirjan alkuosassa, eikä kronologiakaan muutu.

Kuitenkin kokonaissisältö on hyvä. Kielletyt levyt : Sata vuotta musiikin sensuuria on kelpo lisä temaattisten populaarimusiikkihistoriikkien joukkoon.

Hannu

Lempääläinen opettaja Hannu Sinisalo tykkää jalkapallosta, kissoista ja lautapeleistä. Lukutottumuksiltaan Hannu on runsasruokainen klassikoista sarjakuviin ja dekkareista filosofiaan, mutta omimmillaan hän on viileän ironian ja älykkään huumorin parissa. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *