Riitta Jalonen: Kuka sinut omistaa

Osta kirja itsellesi

Aina välillä tulee vastaan kirjoja, joiden takakansiteksti ei täysin vastaa kirjan sisältöä. Riitta Jalosen uusin romaani Kuka sinut omistaa on sellainen. Takakannessa luvataan pohdintaa sijoitetun lapsen kohtalosta ja omistusoikeudesta, ja niihin otsikkokin viittaa. Teoksen varsinainen sisältö on kuitenkin paljon monipuolisempi, enkä itse nostaisi tätä omistuskysymystä ehkä edes tärkeimmäksi teemaksi.

Teos kertoo 11-vuotiaasta Heidistä ja hänen lähipiiristään. Äiti ja isä ovat onnellisia yhdessä, vaikka isä onkin paljon vanhempi. Kaksivuotiaana perheeseen sijoitetusta Jeanista on viidessä vuodessa tullut rakas pikkuveli, ja yläkertaa asustaa pikkumummo, joka odottaa omaa kuolemaansa ja kertoo Heidille juttuja Taivaasta ja Jumalasta. Välillä kylään tulee mami, Jeanin biologinen äiti, mutta hänen lähdettyään kaikki jatkuu niin kuin ennenkin, paitsi tänä kyseisenä kesänä.

Tarina kerrotaan Heidin eli lapsen näkökulmasta. On mielenkiintoista seurata, miten lapsi suodattaa ympäröivät tapahtumat ja tekee niistä johtopäätöksiä. Voikin oikeastaan sanoa, että teoksen keskiössä on Heidin pohdinta elämästä ja aikuistumisesta, kuin tämä kesä olisi ollut viimeinen lapsuuden kesä, ja sen jälkeen kaikki on eri tavalla. Pikkumummin kuolema ja läheisen tehtaan palo luovat draaman kaarta, joka johdattaa lopulta autiotalolle ja kalliolle metsään puhumaan Jumalalle kaikesta, vaikka pikkumummi sanookin, ettei Jumalaa saa kaikilla turhuuksilla vaivata. Koko kesää varjostaa avoin kysymys Jeanin kohtalosta. Ihan varmuuden vuoksi on syytä pitää isää ja äitiäkin silmällä, tuumii Heidi, joka yrittää luoda kuvaa aikuisena olemisesta ja siitä, mikä häntäkin joskus odottaa.

Kuka sinut omistaa käsittelee hienovaraisesti luottamuksen rakentumista sijaisperheessä ja sisaruussuhdetta, joka ei ole biologinen mutta silti tosi. Samalla se kertoo siitä, miten lapsi tulkitsee aikuisten maailmaa ja näkee asioita, joita ei ehkä soisi nähtävän. Voi vain miettiä, millaiset jäljet jäävät ja keneen lopulta sattuu eniten, kun sijoitettu lapsi palautetaan biologiseen kotiinsa ja yhteydenpito kielletään. Jalonen on kirjoittanut hienon pienen kirjan, joka onnistuu lapsen näkökulman kuvauksessaan hyvin.

Heidi V.

Kieleen ja kirjallisuuteen intohimolla suhtautuva Heidi Viherjuuri asuu ja työskentelee tällä hetkellä Saksassa. Innostuu tulevaisuuden klassikoista ja novelleista ja pitää kielitajuaan yllä lukemalla uutta kotimaista proosaa. Kaikki vinkit »

Kommentti

  1. Hieno pieni kirja, isoja asioita. Tämän kirjan taustoja ja kirjailijan omakohtaisia kokemuksia sijaissisaruuden katkeamisesta käsiteltiin loppuvuodesta niin monessa Jalosen haastattelussa, että minulle luu oli jo kaluttu. Harmillista. Tunnelataus olisi varmasti muuten ollut syvempi. Mutta kun tiesi tarinan alun, lopun ja taustat, niin vaikuttavuus kärsi, monesta uudesta esille tulleesta aiheesta huolimatta. Suosittelen toki lukemaan tämänkin kirjan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.