Riitta Jalonen: Veteen pudonneet

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Kirja kertoo 60-luvun kylämaisemissa varttuvasta Elsi-tytöstä. Kirjan alussa isoisä kuolee, ja hänen vaatteensa poltetaan järven jäällä. Elsi on tavannut erakoituneen isoisän vain kerran, mutta muistot ovat pysyvät. Isoisä on henkisesti lähempänä kuin ompelija-äiti ja metallimies-isä. On myös naapurin Antero, on opettaja, ristikontraa pelaavat perhetutut ja monta muuta. Elsi on kuitenkin yksin viihtyvä, hiljainen tarkkailija.

Lukija ehtii nähdä paljon asioita pienen tarkkailijan silmin lyhyessä ja tiiviissä romaanissa, jonka ulkoinen tarinankaari ei tavoittele taivaita. Muistatteko vielä, millaista oli olla lapsi? Kiikarilla katsottu seinä ei näytä olevan lähellä, se on lähellä! Havainnot elävät, esineet saavat hengen, leikit ovat rituaaleja joilla on merkitys. Jalonen osoittaa, että lapsen maaginen ajattelu tuottaa totuutta ja viisautta. Elsikin joutuu käsittelemään suuria asioita – kuolemaa, eroa ystävästä, perhesalaisuuksia -, ja ainakin tässä tarinassa kaikki mikä ei tapa, vahvistaa.

Jalosen teksti on persoonallista ja asettuminen lapsen näkökulmaan vaivatonta. Lukija joutuu kuitenkin olemaan valppaana, jotta tikkunuket, kisukarvat, puukot ja veteen pudonneet saavat merkityksensä. Tulkinnanvaraakin jää, hyvällä tavalla, kuin runossa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *