Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Historiaan on jäänyt lukuisia tarinoita, joiden todenperäisyys on vähintäänkin kyseenalainen. Vesa Sisättö tarkastelee teoksessaan, miten legendat ja historialliset kertomukset ovat syntyneet, muuttuneet ja päätyneet osaksi ihmisten historiakäsitystä. Kirja jakautuu kolmeen osaan, joissa käsitellään tunnettuja legendoja, uskonnollisia kertomuksia ja nykyajan pseudohistoriaa.
Myyttejä ja legendoja käsittelevässä osiossa käydään läpi muun muassa kuningas Arthurin, Robin Hoodin, pappiskuningas Johanneksen ja Wilhelm Tellin tarinoita. Niiden historiaa seurataan varhaisimmista lähteistä moderneihin medioihin, kuten elokuviin.
Osion kiinnostavin havainto on se, kuinka vahvasti historiankertomukset ovat sidoksissa kertojansa tavoitteisiin. Robin Hoodin poliittinen tausta muuttuu kertomuksesta toiseen. Välillä hänestä tehdään jopa aatelinen, jonka ongelmana on laiska palvelusväki. Kuningas Arthur puolestaan puolustaa milloin mitäkin Britannian kansaa sen mukaan, kuka tarinaa kertoo.
Yllättävää on myös se, kuinka samankaltaisia tarinoita löytyy eri puolilta Eurooppaa. Tanskasta tunnetaan esimerkiksi Wilhelm Tellin tarinaa muistuttava kertomus. Tällaiset yhtäläisyydet herättävät pohtimaan, miten tarinat ovat levinneet ja muuttuneet matkallaan.
Uskonnollisia kertomuksia käsittelevässä osiossa esimerkkeinä ovat Daavidin ja Goljatin kohtaaminen, Konstantinuksen lahjakirja sekä piispa Henrikin ja Lallin tarina. Ne laajentavat tarkastelua legendoista kertomuksiin, joilla on ollut merkitystä myös uskonnollisessa ja historiallisessa perinteessä.
Vaikka kirja keskittyy pääasiassa legendoihin, sen viimeinen, nykyajan pseudohistoriaa käsittelevä luku on monella tapaa teoksen tärkeintä antia. Sisättö tarkastelee muun muassa sitä, kuinka moderni Venäjä muokkaa ja vääristää omaa historiaansa, ja osoittaa pseudohistorian olevan maailmanlaajuinen ilmiö. Lisäksi luvussa syvennytään Atlantis-myyttiin, joka elää edelleen vahvasti.
Sisättö on monipuolinen kirjailija. Lukuisten tietokirjojen lisäksi hän on julkaissut muun muassa nuortenkirjoja ja tieteiskirjallisuutta. Pyöreän pöydän huijarit on ajankohtainen tietokirja, joka herättää pohtimaan historiallisten kertomusten luotettavuutta. Nykyajan pseudohistoriaa käsittelevää lukua soisi hyödynnettävän myös kouluissa, sillä teos tarjoaa aineksia lähdekriittisen ajattelun kehittämiseen ja salaliittoteorioiden kyseenalaistamiseen. Menneisyyden tarinoiden tarkastelu muistuttaa siitä, ettei kiinnostavalta tai tutulta kuulostava kertomus ole välttämättä totta.