Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Kristiina Elo ratkoo taas murhia kiharat pörrössä! Krissestä on tullut yksi suosikeistani kotimaisten dekkarien naispoliisien joukossa. Hän on reipas ja aikaansaava, mutta ymmärtää monella tavalla elämää ja sen ilmiöitä, eikä kuitenkaan ole millään muotoa yli-inhimilliseksi tai täydelliseksi kuvattu.
Uuden kirjan lähtökohtana on hämeenkoskelaiselta kesämökiltä kuolleena löytynyt nainen, Elina Mäki. Tapaus näyttää ensiksi vahingolta tai itsemurhalta, jossa Elina olisi vain sulkenut takan pellit liian aikaisin, mutta ruumiin löytänyt ystävätär Sanna vakuuttelee poliiseille, että Elina oli aina erityisen huolellinen tulenkäsittelyssä. Tapaus otetaan tutkintaan hieman vastahakoisesti, mutta murhastahan tietenkin on kysymys, eikä se jää ainoaksi. Epäilyksen alle joutuvat sekä Sanna että muut Elinan läheiset.
Piekkarin kieli soljuu virheettömänä ja tyylikkäänä tässäkin kirjassa. Hän on myös taitava – eikä liian monisanainen – kuvaillessaan ympäristöjä Lahden ja Hollolan seuduilta. Erityisesti pidän kuitenkin hänen ihmiskuvauksestaan: henkilöt ovat uskottavan tuntuisia, jollain tavalla miellyttävän arkisia olematta silti latteita ja tylsiä. Kirja kirjalta sekä Krissen että joidenkin sivuhenkilöiden persoonallisuudet ovat syvenneet, erityisesti oman suosikkini tutkintasihteeri Riikan. Huumoriakin löytyy, kuten vaikkapa pitkään kuvassa mukana olleet sahtia naukkailevat Kasolan veljekset sekä tähän romaaniin uutena tullut henkilö, miestennielijä-Pinja. Itse asiassa henkilökuvat ovat Piekkarin kirjoissa usein mielenkiintoisempia kuin varsinainen rikosjuoni, vaikka ainakin tässä romaanissa se toimii ihan moitteettomasti.
Kuolema kutsuu katsomoon ja aiemmatkin Piekkarin kirjat ovat mielestäni oleellinen osa suomalaista dekkariskeneä; Krisse Elo kuuluu samaan sarjaan vaikkapa Pirkko Arhipan Varpu Ahavan kanssa, mikä ei ole ollenkaan hassumpi saavutus. Luin Piekkarin lehtihaastattelusta, että hänellä oli suunnitelmissaan tämän yhdeksännen osan myötä lähettää Krisse historiaan, mutta kun tätä ei millään raaski tappaakaan, niin ainakaan vielä ei voi lopettaa. Hyvä näin, meidän lukijoiden kannalta.
