Anja Erämaja: Kuuluuko tämä teille

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Proosan muotoon asettuvat proosarunot ovat tehneet toista tulemistaan Suomessa 2000-kuluessa. Anja Erämajan kiitelty esikoinen Laulajan paperit on vuodelta 2005, ja samantyylistä proosarunoa jatkaa myös toinen runokokoelma. Kuuluuko tämä teille koostuu lyhyistä tekstikatkelmista, jotka soljuvat puheen rytmiin ja ovat siksikin helppoja lähestyä.

Teos sisältää fragmentteja erään kerrostalorapun asukkaiden elämästä. Ensin käsitellään muutto ja sitten naapurit. Kun naapurien roskat on kadehdittu ja koirat kirottu, tutkitaan elämää myös omien asuinneliöiden sisällä. Jaksot on rytmitetty asukkaiden nimien mukaan, ja teoksen eri-ikäisillä puhujilla on paljon asiaa ja ongelmia pohdittavanaan. Tajunnanvirtamainen ajattelu lähtee usein liikkeelle arkipäivän tilanteesta ja saa lopulta jopa absurdeja mittasuhteita.

Pihajuhlat, viittiskö mennä. Viittiskö sanoa päivää. Viittiskö ostaa iltalehden vai ostaisko iltasanomat, kehtaisko sujauttaa lehden kainaloon ja kävellä pihajuhliin. Lueskella lehteä kun toiset grillaavat. Ehkä ne kysyy: otatko makkaraa. Kehtaisko ottaa, viittiskö.

Kerrostalorapun elämään tiivistyy paljon yleismaailmasta ihmiselosta. Parisuhteet, muistoesineet, toisten miellyttämisen ongelmat. Toisaalta on ongelmallista yrittää elää omaa elämäänsä lähekkäin toisten ihmisten, naapurien kanssa. Toisaalta naapurien ovien taakse ei kurkita eikä heitä kohdata. Kaikesta paistaa läpi modernin kaupunkikulttuurin tunnelma: ihmiset asuvat lähekkäin mutta ovat kaikki ajatustensa kanssa yksin.

Erämajan kieli rytmittyy miellyttävästi ja on soljuvaa luettavaa. Kukapa ei tunnistaisi omia ajatuksiaan tai naapuriaan rivien välistä. Absurdit tilanteet ja lämmin huumori viehättävät ja viihdyttävät. Lukija voi maalata helposti mieleensä perinteisen suomalaisen elementtitalon ja sen seinien läpi kantautuvat naapurien äänet. Surumielisistä sivupoluista huolimatta teos on kuin raikas tuulahdus, joka saa katsomaan omia naapureitaan uudella tavalla.

Mitä kaikkea voi tiputtaa postiluukusta: tupakan, kävyn, siemeniä, siitepölyä, ampiaisen, hiiren poikasia, käärmeen. Tiputan nakin.

Heidi V.

Kieleen ja kirjallisuuteen intohimolla suhtautuva Heidi Viherjuuri asuu ja työskentelee tällä hetkellä Saksassa. Innostuu tulevaisuuden klassikoista ja novelleista ja pitää kielitajuaan yllä lukemalla uutta kotimaista proosaa. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *