Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Vaikka J.R.R. Tolkien on uskomattoman tunnettu Taru sormusten herrasta, Silmarillionista ja Hobitista, hänen muu tuotantonsa on yllättävän vähän tunnettua. Yksi näistä usein unohdetuista teoksissa on Maamies ja lohikäärme. Maamies ja lohikäärme on julkaistu Hobitin ja Taru sormusten herrasta välissä. Ajankohtana, jolloin Tolkien ei vielä ollut tullut tunnetuksi aikuiselle yleisölle kirjoittamisesta.
Tässä laajennetussa laitoksessa tulevat mukana käsikirjoitettu ensimmäinen versio sekä jatko-osa. Ensimmäinen voi kiinnostaa kirjoittajia esimerkkinä siitä, miten tarinat kehittyvät. Kirjassa on Pauline Baynesin kuvitus. Hän on tunnetuin Narnian kuvittamisesta. Itselleni kuvitus tuntuu vanhanaikaisimmalta osalta tätä teosta.
Maamies Giles tulee ajaneeksi pois maaseutua häiriköineen jättiläisen. Tapahtuma on enemmän vahinko kuin tarkoitus, mutta sillä ei ole väliä. Hänestä tulee lähiseudun sankari, mikä on Gilesin mieleen. Lopulta teosta kuulee kuningaskin, joka antaa tälle palkkioksi miekan. Teräase ei kuitenkaan ole mikä tahansa viidakkoveitsi, vaan lumottu lohikäärmeiden tappamiseen tarkoitettu taikamiekka. Sattumalta paikalle ilmestyy myös lohikäärme ja kaikki luonnollisesti olettavat, että Giles ratkaisee tämänkin ongelman. Yhtäkkiä sankarina olo ei olekaan niin mukavaa, mutta jotain asialle silti on tehtävä.
Maamies ja lohikäärme on kestänyt aikaa suhteellisen hyvin. Se on ihan yhtä hauska kuin ensimmäisellä lukukerralla vuosikymmeniä sitten. Tolkienissa parasta on hänen mielikuvituksensa, joka jättää lukijalle paljon tilaa. Maamies ja lohikäärme on satiirinen ote klassisista lohikäärmeen kukistamistarinoista. Se on hyvin hauska, ja paikoitellen näen siinä samanlaisia seikkoja kuin Terry Pratchettin Kiekkomaailma-kirjoissa.