Evelyn Waugh: Mennyt maailma

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Toinen maailmansota tuhosi lopullisesti erään elämäntavan. Englantilainen herraskartano oli tulossa tiensä päähän jo muutenkin, mutta poliittiset myllerrykset tappoivat sen lopullisesti. Menneen maailman, entisen elämän muistot palaavat heti kapteeni Charles Ryderin mieleen, kun hän saapuu joukko-osastonsa kanssa varuskunta-alueeksi muutetun Bridesheadin kartanon maille. Hänelle Brideshead on merkinnyt niin paljon muutakin.

Opiskelujensa alussa Oxfordissa Charles tutustui omituiseen mutta kovin kiehtovaan Sebastian Flyteen. Sebastianin perhe oli vähintäänkin yhtä ihmeellinen: kirjava sekoitus toisiaan inhoavia, mutta kuitenkin toisistaan välittäviä ihmisiä skandaalien sävyttämässä maastossa. Charlesin kohtalo solmiutuu ensin Sebastianin ympärille, mutta myöhemmin kaikki perheenjäsenet ja heidän lähipiirissään kiertelevät hahmot tuovat oman osansa Kapteeni Charles Ryderin hengellisiin ja maallisiin muistelmiin, kuten kirjan alaotsikko kuuluu.

Esipuheessaan Evelyn Waugh kertoo, että Menneen maailman pääteema on jumalallisen armon vaikutus joukkoon toisiinsa kietoutuneita erilaisia ihmisiä. Lopulta kokonaisuus voidaan nähdä monisyisenä vuoropuheluna Jumalan kanssa — jumalankieltämisenä, epäilynä, synnissä elämisenä, etsimisenä ja löytämisenä. Uskonto, nimenomaan katolinen usko, ei kuitenkaan ole lainkaan ainoa Menneessä maailmassa pinnalle nouseva aihepiiri. Ystävyys, rakkaus, lähimmäisyys ja huolenpito ovat myös kantavia voimia. Edelleen kirjan varsin onnistunut suomenkielinen nimi viittaa siihen aikaan ja elämäntapaan, joita ei enää — edes kirjan kirjoitushetkenä toisen maailmansodan aikaan — ole olemassa.

Menneen maailman puitteet ovat suoraan kuin 1800- ja 1900-luvun eeppisistä sukuromaaneista Dickensin, Dostojevskin ja Mannin tyyliin. Evelyn Waugh’n romaanin lähestymistapa on kuitenkin olennaisesti modernimpi: kaikesta ei ole tarpeen laverrella laveasti. Waugh sivuuttaa Charlesin ammattielämän taidemaalarina sekä hänen avioliittonsa opiskeluaikaisen toverinsa sisaren kanssa lähes olankohautuksella. Mutta nämä eivät olekaan Charles Ryderille tärkeitä asioita hänen palatessaan vielä kerran Bridesheadin kartanoon! Ei, vain kartano ja siihen liittyvät ihmissuhteet ja ihmiskohtalot merkitsevät.

Evelyn Waugh on meillä melko tuntematon kirjailija verrattuna hänen merkitykseensä angloamerikkalaisessa kulttuurissa. Mennyt maailma herätti kiinnostuksen tutustua hänen tuotantoonsa enemmänkin. Vahva henkilökuvaus jopa hieman koomisine sivuhahmoineen on selvästi yksi Waugh’n vahvuuksista. Lisäksi hän on taitava kätkemään merkityksiä, ja sillä, mitä hän ei sano ainakaan ihan suoraan, on yhtä lailla painoa kuin sillä, mistä hän kirjoittaa. Hänen tarjoilemansa tuulahdus vanhasta ajasta luokkayhteiskuntineen on myös kiinnostavaa luettavaa. Kirjan suomennos ei valitettavasti täysin tätä onnistu tavoittamaan, ja ainakin osan yläluokkaisesta englannista se sävyssään (tai tasa-arvoisessa sävyttömyydessään) hukkaa.

Kaikkiaan Mennyt maailma on sen verran monipuolinen ja kiehtova teos, että sitä voi suositella kaikille!

Alennuskoodilla Kirjavinkit30 saat 30 päivän ilmaisen kokeilun!

Hannu

Lempääläinen opettaja Hannu Sinisalo tykkää jalkapallosta, kissoista ja lautapeleistä. Lukutottumuksiltaan Hannu on runsasruokainen klassikoista sarjakuviin ja dekkareista filosofiaan, mutta omimmillaan hän on viileän ironian ja älykkään huumorin parissa. Kaikki vinkit »

3 kommenttia

  1. Jännä sattuma, että luen tätä parasta aikaa! Minun kirjani on kai vanhempi painos, koska sen päällyspaperin kuvitus on tv:ssä 82-83 pyörineestä sarjasta. Sarja on yksi niitä harvoja, joka on todella jäänyt mieleen, mikä osittain johtuu Jeremy Ironsista ja Anthony Andrewsista, jotka tekivät rooleistaan melkein mystisen kiinnostavia. En osaa kuvitella Aloysiusta paremmin kenenkään muun kainaloon kuin jälkimmäisen esittämän Sebastianin.

    En ole vielä päässyt kirjan loppuun, mutta tähän mennessä se on ollut kiehtovaa ja ajatuksia herättävää luettavaa. Varsinkin katolilaisuuden merkitys ihmisten kohtalon muovautumisessa on ollut uutta ja avartavaa.

    Henkilöhahmojen kuvaus on todellakin terävää. Itse pidän huvittavimpana Charlesin omituista isää. Siinäpä varsinainen kasvattaja!

  2. Suomennos on kuitenkin sama painoksesta riippumatta.

  3. Minulla tämä on ollut jo pitkään ollut lukulistalla, toivottavasti vielä tänä keväänä ehdin lukea. Se lukulista nimittäin on tosi pitkä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *