Antti Heikkinen: Mummo

Antti Heikkinen kirjoittaa mummosta, joka jää syrjään suurten linjojen historiankirjoituksesta. Elämänpiiri jossakin tuskin nimeltä mainittavassa Savon korpipitäjässä on kapea ja arkinen. Kuitenkin se on vankka palasensa Suomen historiaa, osa sitä perustaa, jolle maata on rakennettu. Tarinan kertojina vuorottelevat Mummo ja Äiti. Alkuun onkin ha... Lue koko vinkki »

Virpi Hämeen-Anttila: Koston kukat

Marraskuussa 1921 nuori ja lahjakas Emilie Edberg nousee ensimmäisen kerran oopperan lavalle Carmenin pääroolissa. Kerta jää myös viimeiseksi, sillä aplodien vielä raikuessa joku ampuu Edbergin kuoliaaksi. Järkyttyneen yleisön joukossa on yksityisiä tutkimuksia harrastava Karl Axel Björk, joka ottaa tilanteen haltuunsa. Mutta kuinka löytää murhaaja... Lue koko vinkki »

Jesse Matilainen: Suomen suurin kommunisti

Suomen sisällissodan loppumaininigeissa sodan hävinneiden punaisten avainjoukot pakenivat Neuvostoliittoon. Neuvostoliitonkaan olot eivät olleet vielä kunnolla vakiintuneet, mutta luottamus Leniniin oli korkea. Suomen kommunistinen puolue toimii Otto Wille Kuusisen ohjauksessa rajan takana uutta vallankumousta suunnitellen. Pakolaishallituksen kesk... Lue koko vinkki »

Ulla-Lena Lundberg: Suureen maailmaan

Suureen maailmaan sijoittuu Ahvenanmaalle, josta on aina lähdetty maailmalle laivojen matkassa. Sen keskipisteessä ovat Eskilsin veljekset: levoton elämäntaiteilija Leonard, tyyni pappismies Isidor ja merikapteenikaksoset Richard ja Edvard. Juonta tästä kirjasta on turha hakea. Suureen maailmaan kuvaa ajan kulkua tämän ahvenanmaalaisen suvun jäs... Lue koko vinkki »

Lauri Mäkinen: Älykkäät kuin käärmeet, viattomat kuin kyyhkyset

Lauri Mäkisen esikoisteoksen nimi on sitaatti Matteuksen evankeliumista, jossa Jeesus ohjeistaa opetuslapsiaan. Viittaus on paikallaan, sillä kirja kertoo suomalaisista lähetyssaarnaajista 1920-luvun Ambomaalla. Älykkäät kuin käärmeet, viattomat kuin kyyhkyset on sekä historiallinen romaani että dekkari. Tarinan nykyhetkessä vuonna 1924 lähetyss... Lue koko vinkki »

Mikko Porvali: Sinisen kuoleman kuva

Tähän kirjaan tartuin oikeastaan toisen kirjan vuoksi: Porvalin Veri ei vaikene voitti Vuoden johtolanka -palkinnon, mutta eihän kirjasarjaa silti toisesta osasta aloiteta. Sinisen kuoleman kuvassa kiinnostavinta on sen puitteet: tapahtumat sijoittuvat 1920-luvun Viipuriin, jossa oikeustiedettä opiskellut, mutta poliisiksi päätynyt Jussi Kähönen... Lue koko vinkki »

Markus Leikola: Uuden maailman katu

Markus Leikola on kirjoittanut melkoisen teoksen. Lähes 1000-sivuinen romaani kattaa koko joukon 1900-luvun suuria historiallisia tapahtumia. Yksittäisen päähenkilön sijasta Leikola näyttää tapahtumia useiden eri henkilöiden näkökulmasta. Henkilöt ovat todellisia, historiallisia ihmisiä suurien tapahtumien takana ja asiat tapahtuvat niin kuin ne... Lue koko vinkki »

Hannu Raittila: Ei minulta mitään puutu

Suomalainen kesäpäivä joskus 1990-luvulla, paikkana savinen pelto jossain länsirannikolla ja paikalla 80 000 lestadiolaista viettämässä historian suurimpia suviseuroja. Kaikki on suurta. Paikalle ollaan tuomassa Suomen suurinta telttaa ja painokonetta. Kuplahallissa veisataan ja saarnataan ja oma paikallisradioasema tuuttaa lähetystä ilmoille ja... Lue koko vinkki »

Kathleen Tessaro: Parfyymikeräilijä

Grace Munroe elää hyvin 1950-luvun Lontoossa, mutta kaipaa kuitenkin jotakin muuta. Elämä mullistuu kertaheitolla kun hän saa kirjeen Pariisista ja karkaa sinne epäluotettavaa miestään. Grace on saanut perinnön naiselta, josta ei ole koskaan kuullutkaan. Pelkkä raha ei ratkaise vaan hän haluaa selvittää, miksi juuri hän ja kuka salaperäinen perinnö... Lue koko vinkki »

Marko Hautala: Kirottu maa

Olen nauttinut Marko Hautalan teoksista suuresti. Kun Goodreads paljasti, että Hautalan esikoisteos on pienen Porvoon Julmapainon julkaisema Kirottu maa, piti kirjastoon laittaa oitis varaus ja kirja noutoon varastosta, jossa se majaili lukijaansa odottamassa. Kirottu maa sijoittuu 1920-luvun Berliiniin, jossa Alex Schullerin ura Sigmund Freudin... Lue koko vinkki »

Eeva Joenpelto: Eteisiin ja kynnyksille

Tammikuussa alkanut matka päättyy nyt, kun viimeinen osa Eeva Joenpellon Lohja-sarjaa on luettu. Eteisiin ja kynnyksille kuvaa 1920- ja 1930-lukujen vaihteen laman lohduttomuutta. Lohjallakin lama koetaan ankarana. Työttömiä on paljon, sahat seisovat kun puutavara ei käy kaupaksi, kun vienti ei enää vedä. Siinä ovat hätää kärsimässä niin sahan o... Lue koko vinkki »

Virpi Hämeen-Anttila: Kuka kuolleista palaa

Karl Axel Björkillä on taas uusi tapaus selvitettävänään. Elokuussa 1921 helsinkiläisen varustamon konttorissa tapahtuu tuhopoltto, jonka jäljiltä löytyy ruumis. Sen epäillään kuuluvan varustamon konttoripäällikölle. Lisäksi näyttää siltä, että konttorin kassakaapista olisi hävinnyt varsin mittava summa käteistä rahaa. Kun tuhopolttoja on tapahtunu... Lue koko vinkki »

Eeva Joenpelto: Sataa suolaista vettä

Kolmas osa Lohja-sarjaa vie lukijan 1920-luvun loppuun. Vuoden 1918 kymmenvuotisjuhlat lähestyvät ja kommunistit suunnittelevat uutta vallankumousta. Sosialidemokraatit herättävät yhä syviä epäilyksiä vanhoissa valkoisissa, mutta niin vain Väinö Tanner nousee jopa vähemmistöhallituksen pääministeriksi. Aika on mielenkiintoista myös bisneksen kan... Lue koko vinkki »

Eeva Joenpelto: Kuin kekäle kädessä

Lohja-sarjan toisessa osassa sisällissota alkaa olla jo taakse jäänyttä elämää. Kommunisteilla ja sosialidemokraateilla on kärhämänsä, mutta muuten ajat ovat 1920-luvun puolivälissä paremmat ja elämä tuntuu menevän eteenpäin; toki toisilla nopeammin kuin toisilla. Kauppias Oskari Hänninen ei pääse haaveistaan. Hänninen haluaisi metsänomistajaksi... Lue koko vinkki »

Virginia Woolf: Päiväkirja II

”Tajusin juuri, että harjoittelen kirjoittamista tässä päiväkirjassa: soitan asteikkoja & kokeilen tiettyjä keinoja”, kirjoittaa Virginia Woolf päiväkirjaansa vuoden 1924 lopulla. Hän on juuri saamassa valmiiksi yhden tunnetuimmista kirjoistaan eli Rouva Dallowayn ja on vähän aikaa sitten muuttanut Richmondista keskelle Lontoota. Päiväkirjoj... Lue koko vinkki »

Eeva Joenpelto: Vetää kaikista ovista

Täällä Pohjantähden alla tulee monille mieleen, kun puhutaan itsenäisyyden alkuvuosille sijoittuvista kotimaisista klassikoista. Vetää kaikista ovista on monella tapaa samankaltainen teos. Senkin juoni on lopulta tiivistettävissä helposti yhteen lauseeseen, mutta kuitenkin kirjassa on paljon aineksia pureskeltavaksi. Tapahtumat sijoittuvat Lohja... Lue koko vinkki »

Kalle Päätalo: Tammettu virta

Iijoki-sarjan 2. osa. 573 s. Vuodet 1929-1931. Kalle 9-11 v. Koulukiusattu-Kalle jää kortitta koulun kuusijuhlassa Pikkupomon poika Kaarlo Alvar (s.1919) kasvaa ja vankistuu, kahdentoista iässä uittohommiin isäänsä työmaille jo seurailee. Kattilakunnassa puoskien määrä on paisunut viiteen: Kalle, Martta, Manne, Eeti, Terttu. Kalle menee ... Lue koko vinkki »

Kalle Päätalo: Huonemiehen poika

Iijoki-sarjan 1. osa. 544 s. Vuodet 1919-1929. Kalle < 10 v Kallen lapsuus 9-vuotiaaksi asti; roikkuu silmäkulmastaan ikkunan naulassa Edessä on pitkä marssi: Iijoki-sarja, 26 osaa, 17 014 sivua. Kalle Päätalon (1919-2000) koko elämä. Silti ei pidä pelästyä: emme huku, vaan saamme aidon ja alkuperäisen elämän eteemme. Sarjan luettuamm... Lue koko vinkki »

Mihail Bulgakov: Morfiini ja muita kertomuksia

Mihail Bulgakov tunnetaan meillä parhaiten klassikkoromaanistaan Saatana saapuu Moskovaan, mutta onpa hänellä sentään muutakin tuotantoa. Morfiini ja muita kertomuksia on laadukas valikoima osin omaelämäkerrallisesta materiaalista kasattuja novelleja, jotka kääntäjä Mika Rassi on valinnut ja taustoittanut. Niminovelli Morfiini on teoksen ehdoton... Lue koko vinkki »

Robert Ludlum: Scarlatti

Eipä ollut Robert Ludlumin kirjallinen tuotanto tätä ennen tuttua. Kyselin kirjastossa suosituksia vakoojakirjallisuudesta (otan vastaan edelleen vinkkejä etenkin kylmän sodan vakoojakähinöistä) ja kirjastonhoitajat suosittelivat Ludlumia. Nappasin hyllystä tämän Ludlumin esikoisteoksen, koska alustahan on aina hyvä aloittaa. Ei ollut pettymys t... Lue koko vinkki »