Peter von Bagh: Muisteja

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Peter von Bagh (1943­-2014) oli vertaansa vailla oleva kulttuurihistoriallinen henkilö, todellinen renessanssi­-ihminen. Hänet saatetaan muistaa lähinnä radion ja television innostavana elokuvalähettiläänä, mutta tuohon monipolviseen elämään mahtui paljon muutakin: hän oli elokuvahistorioitsija, käsikirjoittaja, ohjaaja, kirjankustantaja, toimittaja, elokuvafestivaalien johtaja ja laajemminkin suomalaisen taiteen historian kirjoittaja.

Minun kosketukseni – ja uskoakseni monen muunkin – ­ Peter von Baghiin on syntynyt hänen radiosarjastaan Elämää suuremmat elokuvat (1984­-1993), jossa hän kertoi tenhoavalla tavallaan elokuvan merkkiteoksista. Joskus tuntui siltä, että hänen esittelynsä olivat melkein hurmaavampia kuin itse elokuvat. Hän osasi tuoda elokuviin taianomaista tuntua, kertoa niistä samaan aikaan ajankohtaisella ja nostalgisella tavalla. Samalla tavalla minuun vaikutti 2000­-luvun alussa televisiossa esitetty Sininen laulu – Suomen taiteiden tarina. Miten joku olikin pystynyt tiivistämään kahteentoista osaan niin paljon? Kyseessä oli selvästikin poikkeusihminen, aivan erityinen lahjakkuus.

Muisteja, von Baghin postuumina ilmestynyt muistelmateos, on laaja katsaus kirjoittajansa toimintaan niillä monilla saroilla, joihin hän antoi osuutensa. Se ei etene kronologisesti vaan elämänalue kerrallaan, mikä varmasti oli välttämätöntä, mutta on sanottava, että se tekee kirjan ehkä hiukan sekavaksi kokonaisuuden kannalta, etenkin kun tekstin sivuille on siroteltu paljon pienellä painettuja anekdootteja. Mutta todella paljon kerrottavaa kirjoittajalla on. Melko pian kirjasta kyllä selviää, että von Baghin persoona oli muutakin kuin radion pehmeä-­ääninen nostalgisoija. Hän osaa kirjoituksissaan olla hyvinkin pisteliäs, ja joskus arveluttaa, oliko kaikkien Baghin terävyyden kohteiden nimeltä mainitseminen aivan kohtuullista. Ehkä tämä liittyy siihen, että kirjoittaja tuntuu olevan sekä hyvässä että pahassa varsin vakavamielinen henkilö – huumoria ei näissä muistelmissa juurikaan ole, ja erityisesti itseironia loistaa poissaolollaan. Toisaalta, jos von Bagh pistelee kärkkäästi inhokkejaan, hän myös kiittelee laajasti suosikkejaan, joihin esimerkiksi Aki Kaurismäki selvästikin lukeutuu.

Muisteja koostuu alun lyhyitä lapsuusmuistelmia lukuunottamatta kokonaan kirjoittajansa julkisesta urasta, eli hänen henkilökohtainen elämänsä jää aika lailla arvailujen varaan, mitä nyt viimeisessä luvussa ovat vähän obligatorisen tuntuiset kiitokset vaimolle ja lapsille. Ehkäpä muun henkilökohtaisen aineksen poisjättäminen esti kirjan muodostumisen liiankin laajaksi ja oli hyvin harkittu ratkaisu.

Vaikka Muisteja siis osoittaa, miten monipuolinen henkilö Peter von Bagh oli, minusta hän on kuitenkin etupäässä elokuvahullu, aito ja puhdasverinen cinefiili. Ja kaiken kaikkiaan Suomen kulttuurielämä on menettänyt hänessä hyvin harvinaisen henkilön.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *