Suomen musta syyskuu? Henkensä menettävät niin kansainvälisen energiayhtiön ex-toimitusjohtaja Lilja, metsäyhtiön pääjohtaja Slotte kuin moottoripyöräkerho Mexicanosín varapresidentti Lauri ”Late” Luukkonenkin. Pankin edessä räjähtää pommi ja moottoripyöräkerhon kerhotila ammutaan seulaksi. Suomessa järjestetään motoristin hautajaiset, joihin tulijoita on useista Euroopan maista. Poliisi turvaa tapahtumaa. Miksi?
Rikoskomisario Ari Raippalinna selvittää tapahtumia murharyhmänsä kanssa, mutta joku lyö kapuloita rattaisiin ja ottaa tähtäimeensä niin Raippalinnan kuin hänen työparinsa rikosylikonstaapeli Urho Tähkänkin. Sisäministeri pelkää, että hallitus kaatuu, jos selviää hänen yhteytensä murhattuun toimitusjohtajaan. Raippalinnan ryhmä hajotetaan ja tutkinta siirretään osaamattomalle tutkijalle. Tämä ei estä kuitenkaan kolmannen polven poliisi Raippalinnaa jatkamasta omaa tutkintaansa.
Kuten niin usein ennenkin, lehdistöllä on suuri rooli tapahtumien paljastamisessa. Rikostoimittaja Mattila pistää likoon itsensä uutisoidessaan tapahtumista. Rikosten jäljet johtavat niin Venäjälle kuin yrityselämän huipullekin. Poliittisen toiminnan korruptoituneisuus tai poliisien sisäiset valtataistelut eivät estä toimittajaa uutisoimista.
Pääministeripuolue vastustaa asevientiä, joka laukaisee jengipomo Johanssonin rikolliset toimet. Joka on seurannut Suomen politiikkaa, löytää mielenkiintoisia yhteyksiä todellisiin tapahtumiin. Kuiva huumori kukkii kirjassa, ja saa lukijan välillä nauramaan niin tapahtumille kuin niissä mukana oleville henkilöillekin. Tekstistä selviää yksityiskohtia, joista vain asioiden parissa työskennellyt voi kirjoittaa. Petteri Leino onkin entinen Puolustusvoimien ammattisotilas ja puolustusministeri Niinistön erityisavustaja, joten tietoa on niin poliittisesta kentästä kuin maanpuolustustoiminnastakin.
Pahan palkka on mielenkiintoista luettavaa pienintä yksityiskohtaa myöten. Tapahtumat sijoittuvat reilun kuukauden ajanjaksolle. Kirjan kappaleet on jaksotettu päivittäisiin tapahtumiin, ja jokaista päivää kohti on alussa mielenkiintoinen ajatelma, joka pistää miettimään, miten ajatelma kuvaa päivän tapahtumia. Tämä on aivan omantyylinen huippudekkari. Leino on julkaissut tietokirjoja ja tämän yhden dekkarin. Toivottavasti hän vielä jatkaa dekkareidenkin kirjoittamista.






