Päikki Priha, Nina Skogster ja Leena Svinhufvud: Tekstiilitaiteilija Greta Skogster-Lehtinen

Osta kirja itsellesi

(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)

Tekstiilitaiteilija Greta Skogster-Lehtinen (1900-1994) oli aikanaan todellinen voimanpesä. Taitelija suunnitteli yli 50-vuotisen uransa aikana kaikkea mahdollista: verhoja, huonekalukankaita, vaatetuskankaita, mattoja, ryijyjä, kuvakudoksia. Erityisesti hänet tunnetaan kirkkotekstiilien suunnittelijana, mutta keskeinen osa hänen uraansa olivat myös tilaustyönä toteutetut sisustuskokonaisuudet. Yhteistyö aikansa tunnettujen arkkitehtien kanssa oli selviö, sillä monet rakennukset suunniteltiin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi sisustusta myöten, kuten esimerkiksi eduskuntatalo, jonka parissa myös Skogster-Lehtinen työskenteli.

Kirja ei kuitenkaan ole pelkästään matka taiteilijan mittavaan tuotantoon, vaan myös Suomessa 1920-luvulla syntyneeseen taiteilijavetoiseen käsiteolliseen tekstiilintuotantoon. Skogster-Lehtisen ura alkoi aikana, jolloin käsin kudottu design oli muodikasta; uudet kokeilevat kudonnaiset ja painokankaat eivät olleet paitsi aikansa menestystuote, tekstiili ja kudonnaistuotteita pidettiin jopa Suomen taideteollisuuden kärkenä.

Vaikka käsinkudotut tekstiilit mielikuvien tasolla edustavatkin jotain vanhaa ja perinteikästä, ei Skogster-Lehtisen tai aikakauden suunnittelu ylipäätään nojannut traditioihin, vaan katse suunnattiin modernismin hengessä nimenomaan omaan aikaan ja tulevaisuuteen. Tekstiilitaide oli monella tapaa aikaansa edellä, modernismi oli voimakkaasti esillä suomalaiskotien kuvakudoksissa ja ryijyissä siinä vaiheessa, kun tauluissa vielä pysyteltiin perinteissä.

Yllättävää kyllä, käsin kutomalla oli mahdollista tehdä mittavaakin sarjatuotantoa ja myös Skogster-Lehtisellä oli oma menestyvä kutomonsa. Tällaiset käsityönä tuotetut tekstiilit säilyttivät vahvan aseman Suomessa ja Pohjoismaissa vielä pitkälle toisen maailmansodan jälkeen ja ainakin minulle oli hyvin mielenkiintoista lukea juuri tästä menneestä maailmasta ja siitä, miten suuri merkitys yksilöllisellä tekstiilitaiteella tuolloin vielä oli. Suomalaista osaamista haluttiin aktiivisesti viedä ulkomaille ja tässäkin tekstiilitaide oli suuressa roolissa, sitä vietiin auliisti esille useisiin maailmannäyttelyihin ja myös näissä tapahtumissa Skogster-Lehtisellä oli suurta menestystä.

Kirja on jaoteltu neljään lukuun: ensimmäisessä käydään läpi taiteilijan elämänvaiheet, toisessa hänen roolinsa tekstiilitaiteilijana ja yrittäjänä ja kolmas luku keskittyy hänen kirkollisiin tekstiileihinsä. Viimeisessä luvussa keskitytään Skogster-Lehtisen taide- ja käyttötekstiileihin ja tässä luvussa esitellään myös useita hänen yksittäisiä taideteoksiaan.

Omaa mielenkiintoani herättelivät erityisesti hänen suuret kuvakudoksensa teollisuuden- ja liike-elämän rakennuksiin. Aihe kuulostaa yksitotisen tylsältä, mutta ehkä juuri sen vuoksi kuvakudokset ovat todella mielenkiintoisia. Tehdasympäristö on nimittäin niin kaukana siitä, mitä on tottunut näkemään tekstiilitaiteessa, että toteutus on väkisinkin mielenkiintoista. Vanhoista valokuvista käy myös ilmi, millä tavalla näitä monumentaalisia kuvakudoksia käytettiin sisustuksessa; samanlaista näkyä ei taida nykyään nähdä enää kovinkaan monessa paikassa.

Silti, nykyajan näkökulmasta taiteilijan erikoisimmat luomukset olivat ehkä sittenkin pula-ajan paperikankaat ja erityisesti ravintola Kestikartanoon suunniteltu tuohitapetti, joka olikin hänen tunnetuimpia töitään. Onneksi lukijan ei tarvitse turvautua omaan mielikuvitukseen, vaan kirjassa on tästäkin yksityiskohtaisia valokuvia, jotta tapetin rakenne käy selvästi ilmi.

Kirja ansaitseekin kehut loistavasta ulkoasustaan, tyylikkäästi taitettu kirja on varustettu lukuisilla valokuvilla, jotka antavat selkeän kuvan Skogster-Lehtisen taiteesta. Kirjassa ei ole pelkästään valmiita töitä, vaan myös erilaisia luonnoksia ja työpiirroksia. Myös vanhoista sisustuskokonaisuuksista on lukuisia kuvia.

Itselleni Greta Skogster-Lehtinen oli ennestään suhteellisen tuntematon nimi, ja tartuinkin kirjaan enemmän kauniin ulkoasun houkuttelemana. Vaikka taiteilija ei tuttu ollutkaan, niin se ei haitannut kirjasta nauttimista oikeastaan lainkaan. Suuri syy tälle oli juurikin se, että kokonaisuudesta on onnistuttu rakentamaan sellainen, että taiteilijan työ ja se maailma jossa hän eli, tulee visuaalisesti ummikollekin hyvin selväksi. Kaunis ja mielenkiintoinen kirja, jota voi suositella kaikille tekstiilitaiteesta kiinnostuneille!

Titta Lindström

Titta Lindström on graafinen suunnittelija ja kuvittaja, joka haluaa sarjakuvien valloittavan maailman. Siinä sivussa tulee luettua myös kaikenlaista muuta kirjallisuutta, josta tietokirjallisuus erityisesti herättää uteliaisuuden: voi kun olisikin mahdollista tietää kaikesta kaikki! Kaikki vinkit »

Tilaa Kirjavinkit sähköpostiisi

Haluatko saada edellisen viikon kirjavinkit suoraan sähköpostiisi joka maanantai? Tilaa uutiskirjeemme tästä ja liity listan 1 277 tilaajan joukkoon! Jos haluat tietoa uusista vinkeistä nopeammin, tilaa Telegram-kanavamme!

Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa. Kirjavinkit.fi:n rekisteriseloste.

Aikaisempia kirjavinkkejä

Ladataan lisää luettavaa...