Uuden Unni-kuvakirjasarjan aloittava teos kertoo päiväkoti-ikäisestä Unnista. Hän on yksinhuoltajaäidin lapsi. Äiti ajaa työkseen kuorma-autoa ja tekee joskus yön yli kestäviä työvuoroja. Nyt olisi taas sellaisen aika ja kun päiväkoti on kiinni, Unni menee yöksi naapurin Kerttu-mummolle. Hän ei ole Unnin varsinainen mummo, mutta tärkeä apu yksinhuoltajalle, kun Unnin toinen mummo asuu kaukana ulkomailla
Kerttu-mummon luona on kaikenlaista jännittävää, kuten kiinnostavia tavaroita, suloinen kissa ja parvekkeelle pystytetty teltta. Siellä Unni haluaa yönsäkin nukkua Kertun ja kissan kanssa. Parvekkeelle siirretyt viherkasvit saavat telttaretken vaikuttamaan oikealta viidakkoseikkailulta.
Aikuisille romaaneja kirjoittaneen Merja Svenskin kuvakirja-avaus on lempeä ja rauhallinen tarina, jossa ei ole suuria jännitteitä. Unnilla on hetken ikävä äitiä, mutta senkin tilanteen Kerttu-mummo hoitaa nopeasti. Yksinhuoltajaäiti taas kuvataan hyväntuulisena ja kekseliäänä, pieniin pukeutumisvaikeuksiin äiti keksii tuossa tuokiossa leikin, jonka siivittämänä pukeminen käy nopeasti.
Tekstiä on melko paljon, Unni telttailee on kuvitettu tarina enemmän kuin vahvasti kuvaan nojaava kuvakirja. Kirjan on kuvittanut Meria Palin, jonka kädenjälki on aika yksinkertaista, selkeää ja lapsenomaista. Kuvitustyyli ei itsessään innosta. Kokonaisuutena kirja on kuitenkin harmonisen näköinen ja sen värimaailma on miellyttävän lämmin ja istuu hyvin tarinan rauhallisuuteen. Tämän kirjan äärelle pitää vähän pysähtyä, lempeä tarina ei hötkyile menemään.







