Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Annie Darling on koostanut Bloomsburyn kirjakauppa -sarjansa niin, että kunkin osan päähenkilönä on joku henkilökunnasta. Toisessa osassa Ylpeyttä ja ennakkoluuloa Bloomsburyn kirjakaupassa tutustutaan Verityn tarinaan ja taustaan, kun ensimmäinen kertoi Posyn ja Sebastianin vaiheista.
Verity Love pysyy kirjakaupan toimistossa ja tarvitsee työpäivän jälkeen ainakin puolen tunnin hengähdystauon ennen kuin voi ajatellakaan ihmisten ilmoille lähtemistä tai edes juttelua jonkun kanssa. Hän on introvertti. Minä luin kirjaa myös erityisherkkyyden kuvauksena ja pidin siitä kovin.
Kun seurustelu katkesi kolme vuotta aiemmin, Verity päätti, että pärjää ilman parisuhdetta. Hän tarvitsee aivan liikaa hiljaisuutta, tilaa ja omaa aikaa seurustellakseen. Koska ystävät ja suku tuovat tarjolle milloin minkäkin mahdottomuuden, Verity alkaa kertoa merentutkija Peter Hardysta, jota hän tapailee ja joka on työnsä vuoksi kätevästi ulottumattomissa usein…
Kun sitten perjantairutiini menee sekaisin eikä Verity istukaan illalliselle kantapöytäänsä vaan luiskahtaa toisen itsekseen istuvan ruokailijan pöytäkumppaniksi harhauttaakseen liian uteliaat työkaverit, Posyn ja Ninan, kannoiltaan, solmiutuu sopimus. Pöytäseura tarvitsee valetyttöystävää siinä missä Verity valepoikaystävän. Ei kai mitään hankaluuksia voi tulla, vaikka niitä olisi kaksi? Selkeä sopimus, käytännön järjestely.
Kesän juhlakausi on alullaan, joten on mitä mainiointa, ettei tarvitse istua sinkkupöydässä. Arkkitehti Johnny on huomaavaista seuraa ja osaa ottaa huomioon myös Veryn tilantarpeen. Onneksi mieheen, joka ei ole lukenut Ylpeyttä ja ennakkoluuloa, ei mitenkään voisi rakastua.
”Onko kaikki hyvin?” Johnny kysyi, kun Verity avasi kaupan oven. ”Menit taas hiljaiseksi.”
”Juu, kaikki hyvin.” Verity etsi arkistojensa kätköistä kasvoilleen säkenöivän hymyn. ”Mietin vain, mitä panisin huomenna päälleni. Ravintolan avajaisethan ne olivat?”
”Jep. Ystäväni avaa kuukaudeksi Havaiji-teemaisen pop-up-ravintolan pysäköintialueelle Dalstoniin. En ole ihan varma, miksi.”
Johnny ja Verity vaihtoivat katseen, joka ilmaisi hämmästystä pop-up-ravintoloista ja ruoan tarjoilusta pysäköintialueilla. ”No, en sitten pue mitään kovin hienoa.”
”Hyvä suunnitelma.” Johnny astui ovesta ulos, pysähtyi ja kääntyi ympäri, laski kätensä Verityn käsivarrelle ja kumartui suutelemaan tämän poskea, vaikka he olivat tähän iltaan asti tervehtineet ja hyvästelleet sormiaan heiluttelemalla. ”Nähdään sitten huomenna. Haen sinut seitsemältä.”
Toinen yhteinen katse, joka kesti niin kauan, että se luultavasti laskettiin tunnelmointihetkeksi. ”Portti aukeaa tuosta oikealla olevasta napista”, sanoi Verity joka oli ansiokkaasti pilannut tunnelmaa jo vuodesta 1989.
Kissanystäville muuten tiedoksi, että Verityllä on erittäin hyvin kuvattu kissa Lumppu. Nautittava sivuhahmo tarinassa sekin. Vaan päätyykö Verity Love hulluksi kissanaiseksi? Mitä valintoja arkkitehti Johnny True tekee?
Bloomsburyn kirjakauppa -sarjassa on neljä osaa. Seuraava, Hullua rakkautta Bloomsburyn kirjakaupassa, tutustuttaa Ninaan.
