Sanna Karlström: Siilin laulu

Tämä kuuluu ryhmään hiljaiset kuvakirjat. Tapahtumat etenevät rauhallisesti, tekstin takana on kerroksia ja lukijan täytyy itse tulkita, mikä lähtötilanne oikein on. Runoilijana tunnetun Sanna Karlströmin ensimmäinen lastenkirja käsittelee surua. Se tekee sen hienovaraisesti eikä sano mitään kovin suoraan. Marika Maijalan kuvittama Siilin laulu on ... Lue koko vinkki »

Anna Härmälä: Suruposki

Anna Härmälä käsittelee uusimmassa lasten kuvakirjassaan surua ja siitä selviämistä. Suruposken tarina alkaa, kun Heimon isomummo Kimmelstiina on kuollut. Kaikista kauheinta on, että Kimmelstiinan ihana asunto täytyy tyhjentää ja sinne muuttavat uudet asukkaat, jotka haluavat maalata seinät valkoisiksi. Heimo ei halua, että uudet pilaavat kaiken, j... Lue koko vinkki »

Minna Mikkonen: Kivenkerääjät

Minna Mikkosen esikoisteos Kivenkerääjät on yksi surullisimpia kirjoja, joita olen koskaan lukenut. Kivenkerääjät kertoo 6-vuotiaan Veinin syksystä ja talvesta. Sisko on kesällä kadonnut ja koko perhe vajonnut suruun. Vain Veinillä on suunnitelma. Hän kiertää tuttuja paikkoja, käy mielessään läpi siskon kanssa käytyjä keskustelua ja muistelee salaa... Lue koko vinkki »
Valoa valoa valoa

Vilja-Tuulia Huotarinen: Valoa valoa valoa

Vilja-Tuulia Huotarinen palkittiin vuonna 2011 Finlandia Juniorilla nuorten­romaanistaan Valoa, valoa, valoa. Olen kuullut teoksesta paljon, mutta vasta nyt se sattui käsiini ja luennan alle. Sattumalta luin juuri sitä ennen Suomen nykykirjallisuus 1 -teosta, jossa Päivi Heikkilä-Halttunen kirjoittaa Huotari­sen kirjasta näin: ”Teos herätti aikuisi... Lue koko vinkki »

Emma Puikkonen: Matkamusiikkia

Teatterintekijänä ja muun muassa Varsinais-Suomen läänintaiteilijana kunnostautuneen Emma Puikkosen uusin romaani on hieman hämmentävä. Matkamusiikissa on kyse kuolemisesta ja syntymästä, uudesta alusta, oman minuuden etsimisestä, puhuvasta hirvestä ja kaikkea kyttäävistä vartijoista. Kuulostaa sekavalta. Joten tarkistetaan: On siis kaksi kuolemass... Lue koko vinkki »