Kolme saarta -kirjan kannessa on mustavalkoinen valokuva Sophia Janssonista lapsena, taustalla isänsä Lars Jansson.

Sophia Jansson: Kolme saarta : isä, äiti ja minä

Kukaan ei ole voinut välttyä muumeilta ja sen myötä Tove Janssonin tuotannolta, mitä sitten piisaa yllin kyllin kaikkea paljon muutakin. Tämä kirja ei kuitenkaan kerro Tovesta, vaan Sophiasta, joka on tässä kirjassa valottanut elämäänsä Janssonin perheessä. Lars "Lasse" Jansson syntyi vuonna 1926 Toven ja Per Olovin pikkuveljeksi. Lasse ja Tove ... Lue koko vinkki »
Kerro minulle äidistäsi -kirjan kannessa on vaaleanpunaisella taustalla kaksi auton peruutuspeiliä, joista molemmista näkyy osan naisen kasvoista.

Tiina Katriina Tikkanen: Kerro minulle äidistäsi

Jostain merkillisestä syystä en meinnanut sisäistää tätä kirjaa ollenkaan, vaikka pidin siitä tavattomasti. Ehkä siinä vain tuli liikaa kaikkea, minkä itse oli jo unohtanut. Niinpä kuuntelin tämän kirjan kahdesti ja lisäksi luin vielä sieltä täältä, palatakseni niihin tunnelmiin. Äidit ja tyttäret ovat toisinaan aika vaikea yhtälö. Tässä kirjass... Lue koko vinkki »
Monique pakenee -kirjan kannessa on violetinsiniseksi posterisoitu katunäkymä Pariisista ja ihmisten valkoisia siluetteja. Yksi naisen siluetti erottuu selvästi muusta väkijoukosta.

Édouard Louis: Monique pakenee

Ranskalainen Édouard Louis jatkaa perheensä vaiheiden kirjallista käsittelyä. Edellisen Muutos : Metodi -kirjan jätin jo lukematta, kun vähän aloin jo kyllästyä, ja tämän Monique pakenee -teoksen otin senkin varaukseen kirjastosta vähän epäilyksin. Kirjan katalogikuvaus sai sen vaikuttamaan likimain sosiaalipornolta, jossa Louis arvioi kriittisesti... Lue koko vinkki »
Isot ja pienet -kysymykset -kirjan kannessa Iso ja Pieni seisovat suuren kysymysmerkin päällä. Kysymysmerkki kelluu vedessä, jossa näkyy valaiden hahmoja.

Ninka Reittu: Isot ja pienet kysymykset

Kuvittaja Ninka Reittu on tehnyt useamman osan Ison ja Pienen seikkailuista kertovaa pienten lasten kuvakirjasarjaa. Sarja on jäänyt minulle vieraaksi, sillä ensimmäisen osan  ilmestyessä lapseni olivat jo ohi kirjan kohderyhmästä. Nyt sarjan uusin osa Isot ja pienet kysymykset osui vastaani kirjastossa, luin ja ihastuin. Iso ja Pieni ovat ... Lue koko vinkki »
Enhän minä ole sellainen -kirjan kannessa on mustavalkoinen kuva nenästä ja suusta, ja kirjan nimi kolmiulotteisilta näyttävillä isoilla kirjaimilla.

Marie Aubert: Enhän minä ole sellainen

”Kaikki onnelliset perheet ovat toistensa kaltaisia, jokainen onneton perhe on onneton omalla tavallaan.” Tällä tavalla ei suinkaan ala norjalaisen Marie Aubertin juuri suomeksi saatu romaani, vaan Tolstoin Anna Karenina, niin kuin useimmat tietävät. Mutta sopisiko tämä myös Aubertin kirjan tunnukseksi? Vai ovatko hänen henkilöhahmonsa – keski-ikäi... Lue koko vinkki »
Sit mutsi vietiin maijal ja faija lanssil -kirjan kannessa on vanha ja nuhjuinen perhevalokuva, jossa isä ja äiti pitelevät pientä lasta. Vanhempien silmien edessä on mustat palkit.

Mari Johanna Hauta-aho: Sit mutsi vietiin maijal ja faija lanssil

Tämä kirja kuuluu siihen kategoriaan, jota haluaa lukea. Siihen on oma syynsä. Kun lukee, miten vaikeaa jollain on ollut, osaa arvostaa omaa elämäänsä ja olla ruikuttamatta ihan turhista. Vaikka oma elämä ei olisikaan ollut ruusuilla tanssimista, mittakaavaa antaa kun lukee siitä, miten toisilla menee paljon huonommin. No, tässä kirjassa on sent... Lue koko vinkki »
Kiven ja veden kirjan kannessa on keltasävyinen piirros, jossa on puita, keinu ja alareunasta eteenpäin kurottava lapsen käsi.

Selja Raudas ja Katri Tapola: Kiven ja veden kirja

Kuvakirjoissa voidaan käsitellä hienovaraisesti vaikeita asioita. Kiven ja veden kirja kertoo lapsesta, jonka kotona ei ole turvallista olla. “Iso on sillä tuulella. Silloin voi tulla mitä vain. Voi tulla sanoja kuin kivisade. Voi tulla jotain, mikä hajottaa. Se on minun vika.” Yksityiskohtiin ei sinänsä mennä, eikä se ole tärkeää; lapsen kokemus o... Lue koko vinkki »
Millaisia isät ovat -kirjan kannessa keltasävyisessä, luonnosmaisesti piirretyssä keittiössä isä istuskelee hellalla valmistamassa ragua: kädessä on resepti ja toisella kädellä isä sekoittelee kastiketta. Vieressä pieni tyttö istuu todella korkealla keittiöjakkaralla ja katselee isäänsä tarkkaan.

Oskar Kroon ja Jenny Lucander: Millaisia isät ovat

Ruotsalainen kirjailija Oskar Kroon on kirjoittanut lastenkirjan, joka selventää, millaisia isät oikein ovat. Alkuperäisnimi Fakta om pappor kertoo, että ollaan tosiasioiden äärellä! Kuvittajaksi teokselle on saatu suomenruotsalainen kuvakirjataituri Jenny Lucander ja suomennoksesta vastaa lastenkirjojen suomentamiseen viime vuosina ryhtynyt kirjai... Lue koko vinkki »
Yksisarvinen-kirjan kannessa on kuva tytöstä kohtaamassa valtavan punaisen yksisarvisen.

Ilja Karsikas: Yksisarvinen

Moan isä on enimmän osan ajasta aivan ihana, mutta perjantaisin hän lähtee jahtaamaan yksisarvista. Jahdista tullessaan hän haisee pahalta ja äitikin on herkästi vihainen. Moan on vaikea suhtautua tähän erilaiseen isään. Hän haluaisi kivan isän, joka viettää iltaa Moan ja äidin kanssa, hassuttelee ja leikkii. Yksisarvinen on päällisin puolin väh... Lue koko vinkki »
Sininen lanka -kirjan kannessa on kerällinen sinistä ompelulankaa.

Anne Tyler: Sininen lanka

Kuten olen ennenkin Anne Tylerin kirjoja vinkatessani ilmaissut, hän on minusta kerrassaan loistelias kirjailija. Hän kuvaa perheiden ja sukujen tarinoita eri aikakausiin sijoitettuna, mutta ei ihmeellisten epookkikuvausten tai suurien maailmantapahtumien kautta, vaan jollain tavalla intiimisti ja vähäeleisesti, jolloin kirjojen teemat välittyvät l... Lue koko vinkki »
Nieltyjä esineitä -romaanin kannessa on Balthasar van der Astin asetelmamaalauksen elementtejä, paloiteltuna ja sumennettuna niin, että ne muodostavat abstraktin ruskeansävyisen kokonaisuuden.

Kaisa Vahteristo: Nieltyjä esineitä

Kaisa Vahteriston esikoisromaani kertoo ensirakkaudentäyteisestä kesästä. Sen asetelma tuo mieleen Vilja-Tuulia Huotarisen Valoa valoa valoa -romaanin, mutta onhan tämä monin tavoin omanlainen teoksensa. Sirpaleisen romaanin nimetön kertoja kiertelee kuusitoistavuotiaana hiljaisessa kylässä ovelta ovelle veitsiä myyden – se on perinteinen kesätyö p... Lue koko vinkki »
Pachinko-kuulat-kirjan kannessa on pieni valokuva pachinko-hallista, jossa pukumiehet pelaavat pachinkoa. Reunoilla on värikkäitä kuvioita ja teksti "pachinko" sekä koreaksi että japaniksi.

Elisa Shua Dusapin: Pachinko-kuulat

Ranskalais-sveitsiläinen Elisa Shua Dusapin teki vaikutuksen esikoisteoksellaan Sokcho talvella, joka ilmestyi alun perin 2016 ja suomeksi vuonna 2023. Eteläkorealaiseen lomakohteeseen talvisesongin aikana sijoittunut pieni romaani vaikutti lukijat tunnelmallaan. Pari vuotta myöhemmin ilmestyi toinen romaani, joka on nyt ilmestynyt suomeksi nimellä... Lue koko vinkki »
Etäinen äiti

Leena Korppoo: Etäinen äiti

Äiti, se kaikille ensimmäinen ja läheinen ihmiskontakti. Kaikki se, mistä rakkaus ja läheisyys alkaa. Näin se on ja näin sen kuuluisi olla, mutta mitä jos ei ole? Leena Korppoo on tarttunut aiheeseen, josta on vaiettu kautta aikojen, koska niin vain on, että äiti on aina äiti ja lapsi on lojaali vanhemmilleen, sattui sitten mitä tahansa. Niistä ... Lue koko vinkki »
Psykiatrini

Milja Sarkola: Psykiatrini

Missä kulkee mielikuvituksen ja toden raja? Mitä oikeastaan voimme tietää toisesta ihmisestä, etenkään muutaman tapaamisen perusteella? Mitä fantasiamme kertovat meistä? Tällaisten kysymysten, ja monenlaisten muidenkin, parissa kulkee Milja Sarkolan uusi kirja. Anonyymiksi jäävä näytelmäkirjailijana toimiva minäkertoja etsii psykoterapeuttia Kel... Lue koko vinkki »
Kiltti tytär

Laure Van Rensburg: Kiltti tytär

En ollut pitkään aikaan – sitten Freida McFaddenin Kotiapulaisen – lukenut yhtään amerikkalaista trilleriä, vaikka niitä ilmestyy säännöllisesti. Kuitenkin tämä Laure van Rensburgin romaani alkoi kiehtoa, eikä vähiten aiheensa vuoksi, sillä olen aina ollut kiinnostunut erilaisista uskonnollisista yhteisöistä. Sellaisessa nuori Abigail elää. Kysy... Lue koko vinkki »
Äitini, tyttäreni

Hanna Brotherus: Äitini, tyttäreni

Nyt on topakka kirja, missä äidit ja tyttäret pääsevät kertomaan omista ajatuksistaan. Hanna Brotherus on koonnut kansiin äitien ja tyttärien tarinoita. On tunnettuja ja vähemmän tunnettuja, mutta kaikki tyystin erilaisia. Alkusanat ovat Hanna Brotheruksen, joka alunperin oli ajatellut, että kirjoittaa itsestään ja tyttärestään, mutta irtiottoa ei ... Lue koko vinkki »
En sano sanaakaan

Mattias Edvardsson: En sano sanaakaan

Jo kolmen aikaisemmin lukemani Mattias Edvardssonin kirjan perusteella voin varmasti sanoa, että hän on erittäin taitava kuvaamaan perheitä ja niiden sisäisiä ja välisiä jännitteitä. Kun tähän liitetään vielä rikosjuoni, on lopputulos todellakin nautittava ja jännittävä lukukokemus. Myös tässä uusimmassa kirjassaan kirjailija luo kolmen erilaisi... Lue koko vinkki »
Luontainen käytös

Golnaz Hashemzadeh Bonde: Luontainen käytös

Hän kuunteli ja laski ja paino asetettiin varovaisin käsin hänen rinnalleen. Hän avasi silmänsä ja huuto oli nyt tauonnut. Sen sijaan hän tunsi hengityksen ihollaan ja sitten sydämen lyövän omaansa vasten. Apposen avoimet kirkkaat silmät tuijottivat häntä. Hän ja lapsi katselivat toisiaan hiljaisina. He katselivat toisiaan ja lapsi kääntyi häntä ko... Lue koko vinkki »
Kalvot

Chi Ta-wei: Kalvot

Harvassa ovat suomentajat, joiden tuotantoa tulee erityisemmin seurattua, vaikka monia suomentajia arvossa pidänkin. Suomentajien kenttä on usein niin laaja, ettei hyvänkään suomentajan töissä ole sellaista johdonmukaisuutta, joka saisi seuraamaan tarkemmin. Kiinasta suomentava Rauno Sainio on kuitenkin poikkeus. Sillä Kalvotkin kiinnosti. Chi T... Lue koko vinkki »