Hanna van der Steen ja hitaasti kasvava valo

Mikko – 10.1.2023

Hanna van der Steen tarjosi uusia kirjojaan Kirjavinkkien arvioitavaksi. Koska olen kiinnostunut säeromaaneista, nappasin Punapipoinen poika -nuortenkirjan lukuun. Se osoittautui oikein mainioksi nuortenkirjaksi, joka käsittelee muun muassa paluumuuttamisen vaikeutta.

Haastattelin Hanna van der Steeniä sähköpostitse tammikuussa 2023.

Punapipoinen poika
Hanna van der Steen
Kuva: Elma van der Steen

Mistä Punapipoinen poika sai alkunsa? 

Näin vanhasta FB-päivityksestäni, että olin suunnitellut tämän kaltaista kirjaa jo 2018. Minulla oli silloin mielessäni häivähdys surumielisestä tytöstä ja vanhasieluisesta pojasta, jotka tapailevat muiden tietämättä Hämeenlinnan kaupunginpuistossa. Pojassa on jotakin salaperäistä ja molemmat nuoret käyvät läpi rankkoja asioita elämässään.

Vuosina 2019–2020 asuimme perheeni kanssa Alankomaissa ja kun palasimme Suomeen, alkuperäinen tarinan aihio loksahti yhteen paluumuuttomme liittyvien kokemusten ja Alankomaiden ja Suomen koulujärjestelmien erovaisuuksien kanssa. Samalla muistelin muitakin kertoja, kun olin palannut ulkomailla asumisen jälkeen Suomeen sekä ajattelin nuorten ahdistusta ylipäätään – nuorten mielenterveysongelmien hoitaminen on mielestäni Suomen yhteiskunnan suurimpia haasteita, johon tulisi laittaa paljon enemmän panoksia.

Mikä oli se tarinan ydin, jonka halusit kirjalla kertoa? 

Elämä on välillä rankkaa, mutta kun tuijottaa pimeyttä intensiivisesti ja pitää silmät auki siinä alkaa pikku hiljaa nähdä railoja. Valo kasvaa vaikka hitaastikin, ”oikeiden” ihmisten avulla. Valon löytäminen vain vaatii joskus kärsivällisyyttä.

Maasta toiseen muuttamisen vaikeus ainakin tuntuu raikkaalta ja vähän epätavalliselta aiheelta kotimaisissa nuortenkirjoissa.

Mukava kuulla. Olen ajatellut, että voisin sijoittaa tuleviin kirjoihini ulkomailla asumiseen ja suomalaisen ”ulkomaalaisuuteen” toisessa maassa liittyviä ajatuksia enemmänkin.

Kirja on ensimmäinen säeromaanisi. Mikä sai tarttumaan uuteen muotoon?

Kun tarina muotoutui mielessäni, satuin lukemaan joitakin säeromaaneja ja ihastuin niiden muotoon.

Mitä tuumit säeromaanista muotona noin yleensä ottaen?

Pidän niiden tasapainottelusta muodon keveyden ja asioiden raskauden välillä – se kombinaatio toimii jostakin syystä hyvin. Säeromaani toimii myös vähemmän lukeville nuorille, mahdollisesti porttina pidempiin tarinoihin.

Mikä tämän kirjan kirjoittamisessa oli helppoa, mikä vaikeaa?

Kirjan tarina tuli nk. helposti, se kirjoitti itse itsensä. Olisin ehkä tahtonut leikkiä enemmän rivien ja sanojen asettelulla. Jos olisin kirjoittanut tätä käsikirjoitusta Kriittisen korkeakoulun kirjoittajalinjan aikana, olisin todennäköisesti pyytänyt tähän oppeja. Toisaalta nykyisellään kirja on varmasti lähestyttävämpi nuorille. Säeromaani antaisi kuitenkin paljon mahdollisuuksia kielellisille kokeiluillekin. Kirsti Kuronen on tainnut tehdä eniten runollisia säeromaaneja suomalaisista säeromaanien kirjoittajista, nuorten säeromaanien edelläkävijänä Suomessa.

Millaista oli kirjoittaa näin raskaista aiheista?

Jollakin lailla puhdistavaa; samalla pohdin, pitäisikö nuorille kirjoittaa kevyemmistä aiheista, ahdistaako kirjan synkkyys. Vastasin itselleni, että molemmanlaisia kirjoja tarvitaan, koska uskoisin, että ahdistuneena tai masentuneena on vaikea löytää tarttumapintaa keveistä kirjoista.

Olet kirjoittanut eri-ikäisille lapsille ja nuorille. Nyt uusimmat kirjasi edustavat jo young adultia. Millaista eri ikäluokille kirjoittaminen on? 

Nuoremmille kirjoittaessa olen itse kirjoittanut keveämmällä otteella. Uskoisin, että se on tarkoituksenomaista, alakouluikäisten pitää saada selkeämmin mustavalkoisia ja iloisia tarinoita, murrosikä tuo automaattisesti mukanaan tietynlaista synkkyyttä, jota voi käsitellä ja purkaa kirjojen avulla Toisaalta YA-kirjatkin saavat mieluusti olla keveitä, esimerkiksi Dess Terentjevan säeromaani Ihana on siitä ihana esimerkki.

Eri ikäryhmille kirjoittamisessa on varmasti omat haasteensa. Mietitkö minkä verran kohderyhmää kirjoittaessasi, vai menetkö täysin tarinan ehdoilla?

Mietin paljon kohderyhmää, joka on kirjoissani usein mennyt omien lasteni iän mukaan. 

Onko jotain, mitä haluaisit Kirjavinkkien lukijoille suositella juuri nyt?

Nuortenkirjoista suosittelisin juuri nyt ainakin Katariina Romppaisen Sydämenmuotoinen kesä -romaania, joka tarjoaa hyvän tarinan rinnalla ihanan aikamatkan 1970-luvulle.

Lisäksi kävin vasta Tallinnan Digitivassa, jossa Monet’n, van Goghin ja Gustav Klimtin taiteesta oli tehty multimediataidetta. Se oli hieno taidekokemus ja sai pohtimaan, voisiko vaikka säeromaani-tyyppisiä tarinoita tai vaikka runoutta toteuttaa samalla tavalla jossakin pienelle yleisölle suljetussa tilassa kuvien ja musiikin kanssa – sitä odotellessa! 


Hanna van der Steenin kirjat Kirjavinkeissä.

Kullanhohtoisia unelmia
Ennustus

Tilaa Kirjavinkit sähköpostiisi

Haluatko saada edellisen viikon kirjavinkit suoraan sähköpostiisi joka maanantai? Tilaa uutiskirjeemme tästä ja liity listan 1 261 tilaajan joukkoon! Jos haluat tietoa uusista vinkeistä nopeammin, tilaa Telegram-kanavamme!

Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa. Kirjavinkit.fi:n rekisteriseloste.