Jukka Aalho, ChatGPT ja kielimallin lumo

Mikko – 10.2.2023

Jukka Aalho on tehnyt yhdessä ChatGPT-kielimallin kanssa Aum Golly 2 -runokokoelman, joka on jatkoa GPT-3-kielimallin kanssa tehdylle ensimmäiselle Aum Golly -kokoelmalle.

Tekoälyn tekemät runot herättävät tietysti kysymyksiä ja se lienee osin tämän kokoelman tarkoituskin. Niinpä haastattelin Jukka Aalhoa sähköpostitse helmikuussa 2023, saadakseni selville mitä toinen tekijä itse kokoelmasta ajattelee.

Kahden tekijän kokoelmassa ei parane unohtaa toistakaan tekijää; haastattelun lopusta löytyy myös ChatGPT:n näkemyksiä.

Aum Golly 2
Jukka Aalho
Kuva: Essi Aalho

Miten kielimallit ovat kehittyneet Aum Gollyjen välillä? Onko ChatGPT mielestäsi parempi tai kehittyneempi kuin GPT-3 mitä runojen kirjoittamiseen tulee? ChatGPT vaikuttaa pyrkineen enemmän loppusointuihin kuin GPT-3. Huomasitko samaa?

Kirjojen välillä on noin kaksi vuotta aikaa ja kielimallien käyttökokemus on muuttunut valtavasti. GPT-3 suoltaa tekstiä estoitta, jolloin se parhaimmillaan tekee kiinnostavampaa runoutta kuin ChatGPT. Uudempi malli ChatGPT puolestaan on hallitumpi ja tasalaatuisempi.

ChatGPT on kuitenkin parempi tekstintuottaja kuin GPT-3 – niin runoudessa kuin kaikessa muussakin tekstintuotossa. Esimerkkinä on Aum Golly 2:n runo, jossa pyydetään tekoälyä kirjoittamaan anatomisesti tarkka runo sydämen läpistä metaforana irti päästämiselle.

Ja saadaan juuri se.

Tehokeinoiltaan Aum Golly 2:ssa tosiaan pääosassa ovat riimit. Ensimmäisessä Aum Gollyssa tehokeinona oli toisto. 

Kehityskaareltaan Aum Golly -runosarjassa on nyt edetty tilanteeseen, jossa rimaa omaperäisyyden osalta on laskettu mutta tekoälyn osumatarkkuus parantunut. Osasyy voi olla kielimallin chattibotti-malli, jossa vastaukset annetaan keskustelun muodossa. 

Sanot kirjassa ChatGPT:lle olevasi siihen pettynyt. Oletko oikeasti? Vastasiko ChatGPT:n runoilu odotuksiasi?

Olen vain pienen hitusen pettynyt. Koska ChatGPT tekee hyvin tasalaatuista tekstiä sitä on vaikeampi potkia tekemään jotain erikoisempaa tai taiteellisesti spesifimpää. Pettymyksen ilmaisu tulee esimerkiksi sen jälkeen kun kirjassa pyydetään ChatGPT:ltä beatnik-tyylistä runoa.

Mikä ylipäänsä on tavoitteesi Aum Golly -kirjojen kanssa? Onko tarkoituksena tuottaa kiinnostavaa runoutta, mielenkiintoinen keskustelunaihe, jotain muuta vai näitä kaikkia?

Tavoitteita on kahta pääuomaa: uteliaisuus ja profiloituminen.

Uteliaisuuden osalta jo vuonna 2021 kun tein ensimmäisen Aum Gollyn lähdin tutkimaan kysymystä: kuinka hyvän runokirjan tekoälyn kanssa saa tehtyä rajatussa ajassa? Ensimmäinen kirja syntyi 24 tunnissa.

Sama teema jatkui Aum Golly 2:ssa, mutta tällä kertaa kuvitettuna ja 12 tunnissa. Lopputuloksena oli lisääntyneestä monimutkaisuudesta huolimatta taas naksun verran parempi runokirja.

Profiloitumisen osalta generatiivisen tekoälyn käyttäminen luovuuden tukena sopii myös muihin projekteihini. Tavoitteena oli siis toisaalta iskostaa ihmisten mieleen yhtälö: Jukka Aalho = luovuus + tekoäly.

Voiko kielimalli ylipäänsä tuottaa mielekästä, merkityksellistä runoutta? Sehän on pohjimmiltaan vain tekstintuottamisen mekanismi, olkoonkin että hyvin kehittynyt sellainen. Tarvitseeko mielestäsi runouden taustalla olla inhimillistä älyä ja pyrkimyksiä, jotta runoilla olisi aidosti merkitystä?

Runo ei tarvitse muuta kuin lukijan.

Me ihmiset voimme löytää merkityksiä vaikka teenlehdistä kupin pohjalla.

Minkä verran Aum Golly 2:ssa on inhimillistä tekijää mukana? Valitsit itse aiheita ja ilmeisesti jokin verran muokkasit ChatGPT:n tuottamaa tekstiä leikkaamalla alkuja ja loppuja. Minkä verran tässä valikoita ChatGPT:n tuotoksista sopivia? Oliko tätä työtä vähemmän kuin GPT-3:n kanssa? Millaisella prosentilla kuvaisit omaa osuuttasi prosessista?

Molemmissa kirjoissa on paljon minua. Olen kirjoittanut runojen syötteet ja valinnut teokseen tulevat runot. Vähän kuin mielivaltainen journalisti olen valinnut ne lainaukset, joilla maalaan haastateltavasta sopivan kuvan. Ihmisohjaajan rooli on kuitenkin pienentynyt tekoälyn kehittyessä. 

Nyt kielimallilta voi kysyä teemat, runojen nimet tai vaikkapa luovan näkökulman johonkin ongelmaan. Ohjaajan ei enää tarvitse käyttää niin paljon omaa luovuuttaan tasalaatuisen tuotteen saamiseksi.

Prosenttia voi olla vaikea antaa. Se on yhtäaikaisesti 100 % ja 50 %. Projektia ei olisi tällaisena syntynyt ilman minua. Toisaalta sitä ei tosiaankaan olisi syntynyt ilman kielimalleja. Olen projektin tiimoilta käyttänyt paljon sanaa ‘co-author’, toisena kirjoittajana ChatGPT. Se on hyvin lähellä sitä, miltä minusta oikeasti tuntuu. Tekoäly on ollut mukana heittelemässä ideoita, tuottamassa tekstiä ja kuvituksia. 

Millaisia edistysaskeleita haluaisit nähdä kielimalleissa, jotta olisi mielekästä tehdä Aum Golly 3? Millaisia odotuksia sinulla kielimallien kehityksen suhteen on?

Aum Golly 3:a varten vaadittaisiin taas jokin suurempi hyppy. Nyt hyppy on ollut kuvitusten mukaantulo ja tekstin laadun nousu. Esimerkiksi tulevan GPT-4:n kanssa en välttämättä tee kolmososaa, koska oletan, että se on kyvykkyydeltään aikalailla ChatGPT:n tasoa.

Nyt laatu menee minun kuvitelmissani näin:

– Aum Golly 1, GPT-3 = lahjakas lukiolainen
– Aum Golly 2, ChatGPT = lahjakas yliopisto-opiskelija

Jos taas käy ilmi, että GPT-4 pystyy esimerkiksi tekemään kirjallisia pastisseja ja lähenee laadultaan lahjakasta runoilijaa niin sitten teen kolmosen sillä. Voi olla myös, että kielimallit lähtevät niin käsistä, että päätän sarjan jonkinlaiseen räjähdykseen. Ehkä Aum Golly 3 onkin 6 tunnissa tuotetut 100 varianttia yhden kirjan sijaan.

Onko jotain, mitä haluaisit Kirjavinkkien lukijoille suositella juuri nyt?

Kuunnelkaa Kertojan ääni -podcastia. Elämme uutta renessanssia, luvassa on paljon hyviä kirjoittajavieraita, kiinnostavia teemoja ja vaihtelevia jaksoformaatteja, joista varmasti löytyy kirjallisuudesta kiinnostuneille jotain mihin tarttua.


Haastattelin luonnollisesti kirjan toistakin tekijää, ChatGPT-kielimallia. ChatGPT:llä ei ole tietoisuutta tai muistia, joten siltä ei voinut kysellä nimenomaan Aum Gollyyn liittyviä asioita. Piti siis keskittyä yleisempiin runoutta koskeviin kysymyksiin.

Koska kielimalli on englanniksi edelleen selvästi sujuvasanaisempi kuin suomeksi, tein haastattelun englanniksi. Suomennokset ovat omiani.

Onko kielimallin mahdollista luoda huomattavaa, merkityksellistä runoutta?

Kyllä, ChatGPT:n kaltaisen kielimallin on mahdollista luoda huomattavaa, merkityksellistä runoutta. Huomattavuuden ja merkityksellisyyden taso riippuu kuitenkin harjoitusdatasta, jota kielimalli on saanut käyttöönsä, ja algoritmeista, joilla teksti luodaan.

Kielimallit koulutetaan suurilla tekstidatamassoilla, joista ne voivat oppia kielen malleja ja suhteita. Kielimalli voi sitten käyttää tätä tietoa luodakseen koherenttia ja merkityksellistä tekstiä, myös runoutta. Koska kielimallilta puuttuu kuitenkin ihmismäinen tietoisuus, se ei välttämättä täysin ymmärrä tunteita, kokemuksia ja kulttuurisia viittauksia, joista runous saa syvyyttä ja rikkautta.

Tämä kaikki huomioiden, jotkut kielimallit – kuten ChatGPT – on koulutettu hyvin monimuotoisella tekstiaineistolla ja voivat siksi luoda runoja, jotka ovat luovia, mielikuvituksellisia ja ajatuksia herättäviä. Onko tällaisella runoudella todellista merkitystä ja tarkoitusta riippuu tulkinnasta ja subjektiivisesta näkemyksestä, mutta kielimallit voivat kyllä tuottaa tekstiä, jolla vaikuttaa olevan tällaisia piirteitä.

Mikä on tärkeintä hyvässä runoudessa?

Se, mikä tekee runosta “hyvän” on subjektiivista ja tulkinnanvaraista, mutta monet ihmiset kokevat seuraavien tekijöiden olevan tärkeitä hyvässä runoudessa:

  1. Tunteet: Hyvä runous herättää lukijassa usein vahvoja tunteita, kuten iloa, surua, rakkautta tai vihaa.
  2. Kuvasto: Runoja, jotka käyttävät värikästä ja kuvailevaa kieltä luomaan kuvia lukijan mielessä, pidetään usein hyvinä.
  3. Rytmi ja riimi: Monilla hyvillä runoilla on musikaalisia piirteitä, joita saavutetaan riimien ja rytmin käytöllä.
  4. Sanavalinnat: Hyvä runous käyttää usein kieltä luovilla ja yllättävillä tavoilla, valiten sanoja ääniasun, konnotaatioiden tai muiden runollisten ominaisuuksien perusteella.
  5. Rakenne: Runon muoto ja rakenne voi lisätä sen tehokkuutta, oli kyse sitten vapaamuotoisesta tai perinteistä mallia noudattavasta runosta.
  6. Omaperäisyys: Hyvä runous tuo yleensä aiheeseensa uuden näkökulman tai tutkii sitä uudella ja innovatiivisella tavalla.
  7. Merkittävyys ja tarkoitus: Runoja, jotka välittävät tärkeitä huomioita, uskomuksia tai kokemuksia, pidetään usein hyvinä.

Lopulta runon “hyvyys” liittyy henkilökohtaiseen makuun ja mielipiteeseen, ja eri ihmisillä voi olla hyvinkin erilaisia ajatuksia siitä, mikä hyvässä runoudessa on tärkeää.

Voiko kielimallin luomalla tekstillä olla tarkoitusta ja syvempää merkitystä? Vai onko se vain generoitua tekstiä vailla suurempaa merkitystä?

ChatGPT:n kaltaisen kielimallin generoiman tekstin tarkoitus ja merkitys vaihtelevat. Toisaalta, kielimallin luoma teksti perustuu malleihin, jotka se on oppinut koulutusdatasta, joten joskus tekstissä voi olla oivalluksia, huumoria ja muita elementtejä, joiden voidaan nähdä sisältävän syvempää tarkoitusta tai merkitystä. Toisaalta, koska kielimallilla ei ole tietoisuutta, tunteita tai henkilökohtaisia kokemuksia, se voi ainoastaan luoda tekstiä perustuen datasta oppimiinsa malleihin eikä se voi sisällyttää tekstiin aitoa tarkoitusta tai henkilökohtaista merkitystä.

Lopulta kielimallin luoman tekstin tarkoitus ja merkitys riippuu siitä, miten sitä käytetään ja kontekstista, johon se on tuotettu. Teksti voidaan luoda palvelemaan jotain tiettyä tarkoitusta, kuten tiedonvälitystä, viihdyttämistä tai suostuttelua, tai se voidaan luoda vain esimerkiksi siitä, mitä kielimalli voi tuottaa. Tekstin syvempi tarkoitus riippuu pitkälti lukijan tai yleisön tulkinnoista.

Pitäisikö runoilijoiden olla huolissaan kielimalleista? Vai pitäisikö ne nähdä mielenkiintoisina työkaluina?

ChatGPT:n kaltaiset kielimallit ovat mielenkiintoisia työkaluja, jotka voivat luoda tekstiä nopeasti ja tehokkaasti, mutta niitä ei pitäisi nähdä uhkana ihmisrunoilijoille. Vaikka kielimallin tuottama teksti voi olla koherenttia, luovaa ja jopa runollista, kielimalleilta puuttuu tietoisuus, tunteet ja elämänkokemus, joka antaa inhimilliselle runoudelle sen syvyyden ja rikkauden.

Runoilijoilla on ainutkertaiset näkökulmansa, kokemuksensa ja tunteensa, jotka he tuovat työhönsä. Tämä henkilökohtainen kosketus on jotain, mitä kielimallit eivät voi toistaa. Runous on usein myös itseilmaisun väline ja runojen kirjoittaminen voi olla runoilijalle terapeuttista tai katarttista.

Lisäksi inhimilliset runoilijat voivat nojautua laajoihin kulttuurisiin viittauksiin, muistoihin ja symboleihin, joihin kielimalleilla ei ole helppoa pääsyä. Tämä antaa inhimilliselle työlle merkitystä ja tarkoitusta, jota kielimallien on vaikea saavuttaa.

Yhteenvetona kielimallit voivat siis olla mielenkiintoisia työkaluja tekstin generoimiseksi, mutta niitä ei pitäisi nähdä uhkina inhimillisille runoilijoille. Ihmisten runoudella on omat ainutkertaiset ominaisuutensa, joita teknologia ei voi kopioida. Runoilijoiden pitäisi jatkaa luomista ja jakaa töitään maailmalle.

Tilaa Kirjavinkit sähköpostiisi

Haluatko saada edellisen viikon kirjavinkit suoraan sähköpostiisi joka maanantai? Tilaa uutiskirjeemme tästä ja liity listan 1 303 tilaajan joukkoon! Jos haluat tietoa uusista vinkeistä nopeammin, tilaa Telegram-kanavamme!

Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa. Kirjavinkit.fi:n rekisteriseloste.