Maria Lyytinen ja naseva brittiläisyys

Mikko – 6.6.2022

Uusiseelantilaisen Meg Masonin Murhe ja autuus on Otavan kirjastossa vuonna 2022 ilmestynyt hieno romaani, joka kuvaa taitavasti nuoren naisen vaikeuksia elää elämäänsä kuten muut ihmiset.

Haastattelin teoksen suomentajaa Maria Lyytistä sähköpostitse toukokuussa 2022.

Murhe ja autuus
Maria Lyytinen
Kuva: Maria Lyytisen kotialbumi

Miten päädyit suomentamaan teosta?

Kirjan kustantanut Otava tarjosi kirjaa, ja se osui heti omaan makuhermoon. Britannia on kouluajoilta hyvin tuttu maa, ja kirjassa ollaan myös vanhassa kotikaupungissani Oxfordissa, mikä teki kirjan suomentamisesta erityisen houkuttelevaa ja innostavaa.

Oliko Murhe ja autuus helppo tai vaikea työ? Oliko sen suomentamisessa jotain erityistä?

Pitkään amerikkalaista kirjallisuutta suomentaneena englantilaisiin maisemiin solahtaminen tuntui hyvin luontevalta ja suorastaan helpolta. Kirjan miljööt olivat tuttuja, ihmisten puheenparressa oli paljon tunnistettavaa lakonisuutta ja sarkasmia, kulttuuriset viitteet sisäoppilaitossyndroomineen olivat myös tuttua maaperää omilta Englannin-vuosilta.

Tämän suomennoksen kohdalla työ tuntui monesti soljuvan melkein kuin itsestään. Tunnetasolla tekstin väkevyys puri ylisukupolvisine trauman kuvauksineen. Jatkuvasti esiin pilkahteleva huumori auttoi kuitenkin myös suomentajaa raskaiden teemojen keskellä, ja pienillä vedoilla taiten rakennetut henkilöt tuntuivat hyvin todellisilta. Teoksen kääntäminen oli suoranainen nautinto! 

Oseanialaisia kirjailijoita tulee vastaan harvakseltaan, eikä tästä Lontoo­seen ja Oxfordiin sijoittuvasta kirjasta itsessään arvaisi, että kirjoittaja on uusiseelantilainen ja asuu Australiassa. Näkyikö kirjoittajan tausta jollain tapaa teoksen kielessä?

Kirjailija tuntee selvästi englantilaista kulttuuria syvältä, sillä en ainakaan itse olisi ikinä arvannut, ettei tämän teoksen kirjoittaja ole englantilainen. Meg Mason on ymmärtääkseni asunut Englannissa pitkään ja kertoi myös käyttä­neensä brittiystäviään apuna käsikirjoitusvaiheessa mahdollisten kulttuuristen epätarkkuuksien korjaamiseen. Itselleni teos meni täydestä englantilaisuuden tiettyjen puolien, kuten luokkajännitteiden, kuvaamisessa.

Millainen kielenkäyttäjä Meg Mason mielestäsi on?

Meg Masonin kieli on mielestäni herkullista, nasevaa ja lakonista, täynnä pinnan alla väreilevää huumoria ja jännitteitä. Yritin suomentaessa kulkea aivan kirjailijan kannoilla tavoittaakseni rytmin ja eri suuntiin avautuvat merkitystasot sekä eri henkilöille ominaisen puheenparren.

Mitä muuta sinulla on viime aikoina ollut työn alla, mitä on seuraavaksi tulossa?

Jatkoin tässä keväällä kääntämistä brittimaisemissa kuningatar Elisabetin hoviin sijoittuvan dekkarin parissa, ja nyt siirryn taas hetkeksi Yhdysvaltoihin ja jatkan amerikkalaisen Brit Bennettin seurassa, jolta suomensin viime vuonna rasismia ja perhesuhteita luotaavan Mikä meidät erottaa -romaanin Tammen Keltaiseen kirjastoon. Sitten on luvassa lastenkirjallisuutta, sota­teemaa ja identiteettipohdintaa.


Maria Lyytisen suomentamia teoksia Kirjavinkeissä. Poimintoja Lyytisen suomennoksista:

Mikä meidät erottaa
Suon villi laulu
Paha paikka

Tilaa Kirjavinkit sähköpostiisi

Haluatko saada edellisen viikon kirjavinkit suoraan sähköpostiisi joka maanantai? Tilaa uutiskirjeemme tästä ja liity listan 988 tilaajan joukkoon!

Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa. Kirjavinkit.fi:n rekisteriseloste.