Piia Leino ja uskottava tulevaisuus

Hannu – 12.8.2022

Piia Leinon tuorein teos Aarteidesi aika­kirjat jatkaa aikaisempien kirjojen ta­paan tulevaisuudennäkymien luotaamista mielenkiintoisella tavalla. Erona ta­vallisempiin dystopianäkymiin Leinon tule­vaisuudenkuva on optimistisempi.

Oli kiinnostavaa kuulla, mistä kirjojen tulevaisuudennäkymät syntyvät ja miten tulevaisuuden taustatyöt tehdään. Haastattelin Piia Leinoa sähköpostitse elo­kuussa 2022.

Aarteidesi aikakirjat
Piia Leino
Kuva: Marica Rosengård / S&S

Miten Aarteidesi aikakirjat sai alkunsa? Mikä aiheessa on itsellesi tär­keintä? 

Kaikista kirjoistani tämän perusidea syntyi hämmentävimmin, se vain nousi alitajunnasta, kun olin lukemassa jotain aivan aiheeseen liittymätöntä, itse asiassa Kaj Korkea-ahon Pahaa kirjaa. Ei se tietenkään aivan tyhjästä synty­nyt. Olin tuolloin miettinyt jo muutaman viikon, mistä kirjoittaisin seuraavaksi ja lukenut erilaisia tulevaisuuteen liittyviä kirjoja ja artikkeleita.

Olet kirjoittanut jo neljä tulevaisuuteen sijoittuvaa romaania? Mikä tule­vassa kiinnostaa sinua? 

Minusta on kiehtova miettiä, mitkä nykyajan trendit kestävät aikaa ja mihin suuntaan ne muotoutuvat. Jotta kuva tulevaisuudesta olisi uskottava, pitää tuntea hyvin nykypäivän yhteiskuntaa ja sen mahdollisia kehityssuuntia. Tavallaan tulevaisuudesta kirjoittaminen on kuin historiallisen romaanin maailman luontia, mutta mielikuvitusta saa käyttää vapaammin.

Monet tuntuvat mieltävän tulevaisuuden joko ehdottoman mahtavaksi tai kauheaksi. Itse pyrin luomaan kuvia, joissa on sekä hyvää että pahaa, sillä mielestäni se on realistisempaa. 

Aarteidesi aikakirjoissa eletään ekokatastrofin jälkeistä aikaa, mutta dystopisen tulevaisuuden sijasta olet tehnyt 2100-luvun maailmastasi tasapainoisen, myönteisen ja rauhallisen, tai siltä se ainakin vaikuttaa. Miten kommentoit tätä uutta ”nöyryyden aikaa”?

Pidän selvänä, että ekokatastrofi on ihmiskunnan suurin haaste ja siitä selviy­tyminen määrittää hyvin pitkälle sen, millaiseksi tulevaisuus muodostuu. Aar­teidesi aikakirjoissa ekokatastrofi on saatu hallintaan, mutta se on vaatinut ihmiskunnalta uudenlaista suhdetta kuluttamiseen, muihin lajeihin ja ylipää­tään elämään. Jo koululaitos tukee uudenlaista, syvällisempää ymmärrystä.

Kun päähenkilö katsoo meidän aikaamme tuosta perspektiivistä, se näyttäy­tyy hänelle ahneudessaan ja naiiviuudessaan sekä kauhistuttavana että kieh­tovana.     

”Tulevaisuus valitaan nyt, joka päivä uudestaan.” Tämä oli kansilieve­motto romaanissasi Yliaika. Miten jokapäiväinen elämämme muokkaa sitä, minkälainen tulevaisuudestamme tulee?

Uskon, että melkeinpä jokainen tekomme pistää jotain kiertämään, hyvää tai pahaa. Esimerkiksi Suomi on hyvä esimerkki siitä, miten onnellisuus ja luotta­mus yhteiskunnassa kasvaa, kun riittävän moni tekee työtään kunnolla ja osoittaa olevansa luottamuksen arvoinen. Hyvä tulevaisuus ei vaadi niinkään ihmetekoja vaan pitkäjänteisyyttä ja fiksuja ja kestäviä valintoja yhteiskunnan joka tasolla. 

Yksi keskeinen teema Aarteidesi aikakirjoissa on mahdollisuus päästä sisälle toisen ihmisen tietoisuuteen. Kenen muistoja haluaisit itse lou­hia? Miksi?

Jeesuksen tai Sokrateen. Tai Kleopatran. Olisi vaikea valita. Joka tapauk­sessa haluaisin nähdä maailman, joka poikkeaa paljon omastamme.

Uskotko, että meidän tietoisuutemme on joskus ladattavissa tietoverk­koon? Mitä siitä voisi seurata?

Uskon, että ihmisaivoja jäljitteleviä tietoverkkoja rakennetaan, koska se tulee olemaan mahdollista. Tietoisuuden olemus on vielä sen verran arvoitukselli­nen asia, että on mahdotonta sanoa, seuraisiko tästä tietoisuutta ja millaista se olisi. Erilaisia skenaarioita on kuitenkin kiinnostava pohtia. 

Romaaniesi tulevaisuuskuvassa on mukana paljon sellaista tekniikkaa, jota ei ole vielä olemassa. Saat kuitenkin maailmasi – niin Aarteidesi aikakirjoissa kuin muussakin tuotannossasi – tuntumaan hyvin luonte­valta ja uskottavalta. Vaatiiko mahdollisen tulevaisuuden rakentaminen paljon pohjatyötä ja lähdekirjallisuuden lukemista? Pidätkö luomiasi maailmoja uskottavina?

Perehdyin Aarteidesi aikakirjoja varten muun muassa kryoniikkaan ja transhu­manismiin lukemalla ja katsomalla dokumentteja. Minulle on tärkeää kirjoittaa faktoista ponnistavaa tekstiä, sillä ilman mitään totuuspohjaa kuvitelmista tuskin tulisi kovin uskottavia. Faktat ruokkivat myös mielikuvitusta ja vievät ajattelua urille, joihin pelkkä mielikuvitus ei pystyisi.

Onko seuraava kirjasi jo suunnitteilla? Joko siitä voi paljastaa jotain?

Tarkoitus olisi jatkaa utopialla, jossa ihanneyhteiskuntaa maalataan entistä kirkkaammin värein. Luonnollisesti tässäkin paratiisissa on käärmeensä.

Mitä suosittelisit Kirjavinkkien lukijoille luettavaksi?

Kiinnitän kirjoissa paljon huomiota kieleen, on hienoa, jos se sekä soljuu vaivattomasti että onnistuu yllättelemään. Esimerkiksi Selja Ahavan Nainen joka rakasti hyönteisiä ja Anu Kaajan Katie-Kate ovat viime vuosilta kiinnos­tavia kotimaisia.

Kannustaisin kaikkia myös lukemaan runoja, esimerkiksi Vilja-Tuulia Huota­rista, Pauliina Haasjokea, Paavo Haavikkoa, Eeva Kilpeä. Hyvät tarinat ovat tietenkin mahtavia, mutta joskus kannattaa ruokkia sielua myös sanoilla, joiden kuvat eivät noudata tarinan logiikkaa ja kertovat ehkä eniten lukijasta itsestään.


Piia Leinon teokset Kirjavinkeissä.

Taivas
Yliaika
Lakipiste

Tilaa Kirjavinkit sähköpostiisi

Haluatko saada edellisen viikon kirjavinkit suoraan sähköpostiisi joka maanantai? Tilaa uutiskirjeemme tästä ja liity listan 1 283 tilaajan joukkoon! Jos haluat tietoa uusista vinkeistä nopeammin, tilaa Telegram-kanavamme!

Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa. Kirjavinkit.fi:n rekisteriseloste.