Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Nelikymppinen nainen on tulossa ensi kertaa äidiksi. Raskauteen liittyy riskejä ja pahoja pelkoja. Lähestyvää synnytystä varjostaa myös tieto isän sairastumisesta: on päivistä kiinni, ehtiikö isä nähdä lapsenlastaan. Jo Syntymän ja kuoleman kirjan ensilehdiltä käy selväksi, että ei ehdi.
Johanna Vehkoon käsikirjoittaman ja Emmi Niemisen piirtämän sarjakuvaromaanin tunnelma on apea ja haikea, mutta kuitenkin lopulta toiveikas. Isän ja tyttären suhde ei ollut helppo: tytär näki eron jälkeen isäänsä ilmeisen harvoin, ja vielä harvemmin selvin päin. Takaumat yhteisille ulkomaanmatkoille ovat raastavia. Minkälaisen äitiyden mallin hän haluaa antaa omalle tyttärelleen? Tuleva pelottaa, mutta onneksi aika on toinen.
Raskausajan vertaistukiryhmien kuvaukset ovat toisaalta lohduttavia – muitakin samankaltaisten asioiden puijia on – mutta toisaalta ahdistavia, kun ryhmäpaineessa pitäisi saada sanotuksi se, mikä vaivaa. Isän sairaus ja kuolema ovat mustia varjoja, isoja möykkyjä, joiden kanssa pitää lopulta selvitä yksin. Mutta se huolenpito ja rakkaus, jota pelokas synnyttäjä saa kokea, se luo lämpöä ja valoa surun keskelle.
Johanna Vehkoon tarinassa on verraten vähän dialogia. Emmi Niemisen kuvakerronta riittää kantamaan kertomusta itsenäisestikin useiden hiljaisten sivujen ajan. Pinkin, vihreän ja sinisen sävyjen säästeliäs käyttö on hallittua ja harkittua. Kaiken kaikkiaan Syntymän ja kuoleman kirjan kuvitus on huikean hienoa. Syntymän ja kuoleman kirja on koskettavan kaunis sarjakuva, jota todella voi suositella kaikille.
