Joka yksin jää on jo kuudes Saana Havas -dekkari. Saana Havas on true crime -podcastaaja, jonka tielle osuu aina mitä jännittävämpiä juttuja. Jan Leino taas on rikosetsivä ja niin onkin tapauksia, joita voidaan tutkia molemmin puolin.
Nyt on sitten sellainen tilanne, että Saana ja rikosetsivä Jan Leino ovat edenneet suhteessaan niin pitkälle, että Saana on raskaana. Saana lähtee Hartolaan kertomaan uutista tädilleen Inkerille. Taas ollaan Hartolassa, jossa ensimmäisen kirjan Kun kuningas kuolee tapahtumat alkoivat.
Kun Hartolasta lähdetään Jyväskylään päin, niin siellä on paikka nimeltä Leivonmäki. Leivonmäellä on kansallispuisto ja sieltä löytyy metsähauta. Siis kuka ja koska ja miksi sinne on haudattu?
Samaan aikaan Jan ja hänen työparinsa Susanna (Rynkky) saavat tutkittavakseen vanhan jutun vuodelta 1994. He saavat uutta tietoa, joka muuttaa kaiken niin, että juttu on pakko ottaa uudelleen käsittelyyn.
Samaan aikaan Saana alkaa tehdä omaa tutkimusta ja alkaa kysellä paikallisilta vuonna 1993 Toivakassa asuneita henkilöitä. Ainahan kylillä puhutaan kaikenlaista. Siellä oli hävinnyt Katariina-niminen henkilö ja puhuttiin, että olisi voinut jopa karata, mutta…
Susanna ja Jan ovat sen sijaan Vääksyssä ja tutkivat Emilian katoamista. Kaikista ei ole mukavaa, että tutkinta aloitettiin uudestaan. Lukijasta on kuitenkin mukavaa, kun on kaksi erilaista tutkintaa, Janin ja Saanan ja se, kuinka ne sitten lopussa paketoidaan, on aina kutkuttavaa.
Kirjassa on myös henkilöt Harri ja Henri, jotka minulla ainakin meinasivat välillä mennä sekaisin. Jos vaikka olisi semmoset nimet, jotka alkaisivat eri kirjaimilla, niin olisi selkeämpää. Henri on kuitenkin Rynkyn miesystävä ja alkaa ilmetä yhtä sun toista, mikä nostaa tarinan jännitettä. Harri taas on Inkeri-tädin ystävä.
Elina Backman kirjoittaa varsin vetävää tarinaa, joka on jaksotettu niin, että lukemiseen ei puudu. Kun on kappale Saanan meininkiä kuvattu, niin jo siirrytäänkin seuraavassa Janin ja Rynkyn tutkimuksiin. Näissä väleissä palataan 1990-luvulle, uhrien elämään, jolloin lukija saa tietää vähän enemmän kuin varsinaiset tutkijat!






