Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Deborah Marceron Purkki-sarjan kolmannessa kirjassa kohtaamme taas asioita purkkeihin säilövän Leevi-pupun. Hän unelmoi ystävineen monista eri asioista ja säilöö arvokkaita unelmia purkkeihin turvaan. Purkkeihin kertyy pieniä toiveita – ”olisipa ihana luistella” – ja vähän isompia – ”haluan balettitanssijaksi suureen kaupunkiin” – ja pian ystävillä on valtava kokoelma toiveita ja unelmia tulevaisuuden varalle.
Mutta! Tuuli voimistuu, taivas tummuu ja pisaroita alkaa putoilla. Myrsky iskee, eikä mikään ole ennallaan. Puita on kaatunut ja kun kaverukset muistavat purkkinsa, käy ilmi, että kokoelma on mennyttä. “Mitä järkeä on unelmoida, jos kaiken saattoi menettää?”
Pieni unelma oli kuitenkin selvinnyt myrskystä. Se herätti puput huomaamaan, että heillä on kuitenkin yhä toisensa. Unelmoinnin voi aloittaa alusta, päästää osasta unelmista irti ja toteuttaa osan.
On osuvaa, että unelmat tuhoaa juuri yllättävä myrsky, koska ilmastokatastrofin tuomat äärisäät tulevat jatkossa olemaan yhä useampien unelmien tiellä. On kuitenkin hyvä, että Toiveiden purkin sanoma on toiveikas. Toiveikkuutta tarvitaan. Yhteistyön ja yhdessä tekemisen voima välittyy myös.
Kauniisti kuvitettu kuvakirja luottaa vahvasti kuvaan. Mari Nurmisen suomentamaa tekstiä on niukasti. On ilo lukea kuvakirjaa, joka ei selitä liikaa.
