Asterix legioonalaisena ilmestyi alunperin vuonna 1967 Ranskassa kymmenentenä Asterix-albumina ja Suomessa vuonna 1970 kolmantena Asterixina. Nyt albumi on julkaistu uutena kovakantisena painoksena. Uusittu painos on kaunis katsella: kuvat on väritetty ja tekstattu uudestaan. Lopputulos on skarpin ja kirkkaan näköinen, paljon parempi kuin aikaisemmin Suomessa ilmestynyt. Alla on vertailuksi sama ruutu vuoden 2001 Asterix-kirjaston painoksesta ja tästä uudesta.
Tarina on oivallista sotilashuumoria. Obelix rakastuu Mimosaan, mutta käy ilmi, että Mimosalla on jo sulho. Sulhasparka, Tragikomix, on kuitenkin rekrytoitu väkisin Rooman legiooniin ja viety taistelemaan Afrikkaan Caesarin puolella Scipio Africanusta vastaan. Asterix ja Obelix lähtevät tietysti pelastamaan Tragikomixia ja siihen kätevin tapa on liittyä legioonaan.
Sadanpäämiehillä on kestämistä, kun Asterix ja Obelix haluavat päästä tositoimiin mahdollisimman nopeasti. Osaston muutkin sotilaat ovat vähintäänkin omaperäistä väkeä, joten huumoria riittää. Asterix legioonalaisena on edelleen hauskaa luettavaa.

Mainio tuo vertaileva tutkimus painosten välillä tapahtuneista muutoksista. Tiettyjen väritysmuutosten perusteita on (ainakin näin amatöörinä) vaikea arvata, mutta uskaltaisin väittää että typografian saralla on menty merkittävästi parempaan suuntaan.
Kyllä aikaisemman painoksen (mikäli siis kuvat ovat oikeassa painos aika-järjestyksessä) painosjälki ja värit ovat PAAA-AAAljon paremmat. Uudempi painoshan näyttää siltä kuin aika olisi sen värit haalistanut.
Haaleammat joo, mutta kun vertaa painettuja, ero on minusta ihan selvä uuden eduksi. Tässä skannissa ero ei ole niin selvä.