Jens Andersen: Astrid Lindgren : Tämä päivä, yksi elämä

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Vietin lapsuuteni Astrid Lindgrenin luomien hahmojen parissa. Synnyin vähän viimeiseksi jääneen teoksen, Ronja Ryövärintyttären, julkaisemisen jälkeen, joten minulla oli käytettävissäni koko laaja tuotanto. Parhaiten muistan kirjoista tehdyt tv- ja elokuvasovitukset ja sen, että Veljeni, leijonamieli -kirjassa oli jotain pelottavaa.

Jens Andersen on tehnyt perinpohjaista työtä kasatessaan materiaalia uuteen Lindgren elämäkertaan Astrid Lindgren : Tämä päivä, yksi elämä. Hän on haastatellut kirjailijan lähipiiriä mutta saanut myös käyttöönsä kirjailijan jäämistön, jota säilytetään Tukholman kuninkaallisessa kirjastossa: kymmeniä pikakirjoituksella kirjoitettuja muistilehtiöitä, satoja kirjeitä ja tuhansia ihailijaposteja. Niistä nousee esille leikkisä ja mielikuvituksekas mutta myös rohkea ja vahva nainen, joka rikkoi lastenkirjallisuuden rajoja eikä pelännyt nousta uhmaamaan vallanpitäjiä julkisilla kannanotoillaan.

Teos on mukaansatempaava. Se alkaa nuoruuden kuvauksilla, kertoo nuoren yh-äidin tuskailuista ja sitten perhe-elämästä päätyen kiireisen keski-iän kautta vanhuuteen. Lindgren julkaisi ensimmäisen teoksensa 38-vuotiaana, alkoi kustannustoimittajaksi 40-vuotiaana ja poliittiseksi journalistiksi 69-vuotiaana. Kuollessaan vuonna 2002 hän oli 94-vuotias. Vuosiin mahtui kaikenlaista ystävyyssuhteista työkiireisiin ja lastenlasten kanssa leikkimisestä poliittiseen toimijuuteen. Lindgrenin henkilökohtainen elämä ja teokset kudotaan tekstissä yhteen, ja kaikkien tärkeimpien teosten kirjoitusprosessit ja vaikuttimet on avattu.

Andersenin kirja tekee oikeutta päähenkilölleen mutta kertoo myös ahkeran kustannustoimittajan virhearvioista ja Lindgrenin ehdottomuudesta. Myös ulospäin reippaan ja sanavalmiin lastenkirjailijan yksinäinen ja synkistelevä puoli tuodaan esiin.

Lindgrenin kirjat mursivat tabuja: Peppi ei osaa käyttäytyä, Eemeli vastustaa auktoriteetteja ja Veljeni, leijonamieli käsittelee kuolemaa. Lastenpsykologia oli vuosisadan alkupuolella vielä lapsenkengissä, joten teoksillaan Lindgren vaikutti paljon siihen, miten lapset ja lapsuus nähdään ja ymmärretään. Monet kirjat nousivat klassikoiksi kuitenkin yleisinhimillisen, humaanin sanomansa vuoksi.

”Mikään ei ole varmempaa kuin se, että maailman kohtalo ratkaistaan lastenhuoneissa.”

Heidi V.

Kieleen ja kirjallisuuteen intohimolla suhtautuva Heidi Viherjuuri asuu ja työskentelee tällä hetkellä Saksassa. Innostuu tulevaisuuden klassikoista ja novelleista ja pitää kielitajuaan yllä lukemalla uutta kotimaista proosaa. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *