Shaun Tan: Etäisten esikaupunkien asioita

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Pitkään aikaan en ole lukenut tai katsellut näin outoa kirjaa, tutustunut näin eriskummallisiin asioihin. Mutta nyt ollaankin etäisissä esikaupungeissa – ja lähes mikä tahansa tuntuisi olevan mahdollista. Vai oletko sinä kuullut tietä osoittavasta vesipuhvelista tai huterine jalkoineen liikkuvista tikku-ukoista? Entä oletko koskaan vieraillut piilotetulla sisäpihalla, jossa vuodenajat ovat käänteiset ja jonka omistajakaan ei välttämättä tiedä pihastaan, jos ei ole sattunut sitä löytämään? Oletko koskaan yrittänyt tehdä itsellesi lemmikkiä sekajätteestä tai miettinyt mitä tapahtuu kaikille niille runoille, joita niiden kirjoittaja ei koskaan antanut kenenkään lukea? Enpä minäkään.

Australialainen Shaun Tan esittelee teoksessaan viisitoista ihmeellistä asiaa, asioita etäisistä esikaupungeista. Ne ovat yksittäisiä tapauksia tai jo pitkään jatkuneita ilmiöitä. Ne ovat jotakin, jota ulkopuolinen ei koskaan osaisi ajatellakaan, mutta jotka esitellään tavalla, joka tekee niistä yhtä päivänselviä, kuin että maanantain jälkeen tulee tiistai tai että yötä seuraa aamu. Tässä onkin teoksen ehdoton voima; se tekee mahdottomasta mahdollista, lukija lukee Tanin tarinoita kuin aamun sanomalehteä – ainakin miltei koko ajan.

No, niin tai näin Etäisten esikaupunkien asioita on mielestäni kummallisuudessaan varsin viehättävä tarinakokoelma, jota on vaikea olla suosittelematta yhdellekään ikäryhmälle aivan pieniä lapsia lukuun ottamatta. Siitä löytyy ajateltavaa aikuisille siinä missä lapset voivat hurmaantua sen uskomattomuuksista. Myös kirjan tyyleiltään vaihteleva kuvitus miellyttää silmääni suurimmilta osin ja parhaiten ehkä Harry Potter -suomentajana tunnetuksi tulleen Jaana Kapari-Jatan kieli on täydellisen osuvaa tukien teoksen uskomatonta uskottavuutta. Siis suosittelen.

P.S. Eiköhän meistä miltei kaikista olisikin parasta, että mannertenväliset ohjukset jaettaisiin koteihin, jolloin kävisi niin kuin tuossa esikaupungissa, jonka asukkaat ovat alkaneet koristella ohjuksiaan ja jopa virittää niihin jouluksi valot. Hieman muokattuna tila soveltuu myös taimien kasvatukseen ja hieman enemmän työstettynä siitä saa esimerkiksi pizzauunin. Ja hups, kun valtion väki tulee ohjuksiaan noutamaan, ne eivät välttämättä toimikaan enää kunnolla…

Kaisa

Kaisa Sutela on kirjakaupan hyllyjen väliin työelämässään eksynyt – ja uppoutunut – teologi. Kaisa rakastaa kirjojen tuoksua, uusien ja vanhojen, ja sitä hetkeä, jolloin saa asettaa uuden asukin kirjahyllyynsä. Kirjallisuuden lajien suhteen hän on lähes kaikkiruokainen, mutta viihtyy silti parhaiten laatukirjallisuuden parissa. Harrastaa lisäksi ruoanlaittoa ja omaa blogin jos toisenkin. Kaikki vinkit »

Kommentti

  1. Tämäpä oli mennyt minulta täysin ohi – koko kirja ja tämä sinun arviosikin, olin tulossa kirjoittamaan omaa vinkkaustani tästä. Todellakin, pieni helmi kirjaksi. Varmasti kärsii vähän omituisuudestaan, tämä on kirjakaupoissa ja kirjastoissa aika vaikea luokiteltava, kirja kun näyttää ihan lasten kuvakirjalta, mutta ei todellakaan ole sellainen.

    Hieno, kannattaa lukea.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *