Juha Kanerva ja Vesa Tikander: Havuja Perkele! : 100 suomalaista urheiluhetkeä

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Ulkoasultaan uljaan näköinen teos: sinivalkoinen, suurikokoinen; nimikin mitä suomalaisin – Havuja Perkele!

Niin, Marjo Matikainen tuon ilmoille päästeli, tuo kaunis vaalea elovena, Oberstdorfin MM-hiihtojen vitosella vuonna 1987, kun suksien pohjiin oli paakkuuntunut lumiklimppejä, ja hiihto takkusi. Sanapari yhdistettiin, vaikka hiihtäjä täräytti ne yksitellen radan eri kohdissa. Samalla sloganilla hän sittemmin eteni eduskuntaan.

Urheilutarinat ovat pääosin tuttuja ja turvallisia jokaiselle suomalaiselle, mikä tekee satatarinaisen Suomi 100 vuotta -juhlakirjan kotoisaksi ja läheiseksi: päästää lukijan todistamaan monta urheiluhuipentumaa uudelleen. Mutta myös jättää lukijansa kummastelemaan muutamia omituisuuksia: Miksi Lasse Virén mainitaan ohimennen vain kerran, euroopanestemestari Jukka Keskisaloa ei kertaakaan! Jääkiekkonimiä löytyy leegio, yksilöurheilijoista moni enemmän aikaan saanut – muiden muassa keihäänheittäjistä Korjus, Ruuskanen, Parviainen – on karsittu pois. Entä Mr. Seefeld, Eero Mäntyranta?

Eipä silti, omituisesti kesken kaiken loppuu ensimmäisen kultamitalin voittokertomus jääkiekon MM-kisoista: ”Kiekko putosi jäähän Tukholman Globen-areenalla 7.5.1995 kello 15.” Luulisi jutun jatkuvan seuraavalla sivulla, mutta ei, sieltä tulee Jari Litmanen: ”toisen polven jalkapalloilija, joka kasvoi kukkaan Lahden Reippaassa 1980-luvun lopulla.”

Muutamasta moitteesta huolimatta teos käy kelpo dokumentista satavuotisen Suomen urheiluiloista ja -suruista. Kirjassa on lajikirjoa riittävästi kuin urheilijanimiäkin laidasta laitaan. Ja kirja on kirjoitettu niin pieteetillä urheilua kohtaan, ettei siitä iltalehdet pääse otsikoita repimään: skandaaleja ei löydy, ei sellaista uutta tietoa joka hapattaisi huippu-urheilua lisää, ei edes mäkimiehistä Nieminen, Nykänen, Ahonen, joista jokainen saa kirjaan oman sivunsa.

Loikkasen Antin humala ja pahoinpitely Kanarialla jää ainoaksi sensaation tapaiseksi. Taikka ylittää juoksijan hiihtäjä Juha Mieto, jolle tehtiin suksimerkin vaihtotarjous Järvisistä Karhuihin melkoisella rahasummalla (360 000 markkaa). Mutta eipä kauppa käynyt, tarjous onnistunut, sillä Fischer tarjosi paljon enemmän! Vähemmän hetkauttavia tuttuja juttuja ovat Paavo Nurmen rahastusretki Amerikkaan, Ruotsin lehdistön rasistinen mongoli-iva suomalaisista, Nevalan hormonikuuri ja niin edelleen.

Kyllä tämmöisen arvokkaannäköisen juhlakirjan ilkeää vaikka lahja- ja onnittelukirjaksi kenelle tahansa juhlapäiviään viettävälle kaverilleen ojentaa. Käy kertauksena meille urheiluhulluille, ja hatarammin tiedoin varustettuja takuulla sivistää.

hikkaj

SARVilainen - myös lukiessa. Opettaja - ollut. Kieli kaikki kaikessa - suomen kieli. Ei oo Kilven voittanutta - Volterin eikä Eevankaan. Kotiblogipottu. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *